Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista
Valtiovarainministeriön johdolla toiminut työryhmä luovutti Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakaudelliset valvontavälineet -raporttinsa 1. lokakuuta 2019. Työryhmän tehtävänä oli arvioida keinoja, joilla yksityishenkilöiden ja kotitalouksien liiallista velkaantumista ja siitä mahdollisesti syntyviä negatiivisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. Tavoitteena oli myös arvioida kansainvälisten kokemusten perusteella vaihtoehtoja tehokkaista välineistä sekä tehdä tarpeelliset lainsäädäntöaloitteet, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Leena Mörttinen, ja työryhmään kuului asiantuntijajäseniä valtiovarainministeriön lisäksi Finanssivalvonnasta, Suomen Pankista, oikeusministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, Takuusäätiöstä ja Finanssiala ry:stä.
Työryhmän asettamisen taustalla on kotitalouksien kasvanut velkaantuminen. Vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä kotitalouksilla oli velkaa noin 127 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Velkasuhde on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta. Korkea velkaantuneisuus muodostaa koko kansantalouden tasolla makrovakausriskin. Toisaalta kulutusluotot ja erityisesti niin sanotut pikavipit ovat saattaneet yksilötasolla velkaantuneita kotitalouksia vaikeuksiin.
Työryhmä arvioi kotitalouksien velkaantumista kokonaisuutena. Makrovakauden kannalta riskit liittyvät ennen kaikkea kotitalouksien korkeaan velkaantuneisuuteen ja uudistuotannossa merkittävään osaan nousseisiin yhtiölainoihin. Kuluttajansuojan kannalta riskit liittyvät korkeakorkoisiin kulutusluottoihin ja niiden myöntämiskäytäntöihin.
Työryhmän ehdotukset
Työryhmä esittää useita uusia välineitä lisättäväksi Suomen lainsäädäntöön.
Tavanomaisten asuntolainojen osalta lisävälineet ovat niin sanottuja lainanottajaan kohdistuvia välineitä. Niitä on Suomen lainsäädännössä tällä hetkellä vain yksi, enimmäisluototussuhde eli lainamäärä suhteessa käytettävissä oleviin vakuuksiin. Työryhmä esittää lisävälineiksi enimmäisvelkasuhdetta eli kokonaisvelan määrää suhteessa kotitalouden tuloihin sekä asuntoluottojen maturiteettia rajoittavaa enimmäistakaisinmaksuaikaa.
Enimmäisvelkasuhde olisi 450 prosenttia eli velkaa saisi olla kaikki velat huomioiden korkeintaan 4,5 kertaa kotitalouden vuosittaisten bruttotulojen verran. Luotonmyöntäjä saisi ylittää tämän rajan 15 prosentissa myöntämistään luotoista.
Enimmäistakaisinmaksuajaksi työryhmä esittää 25 vuotta. Tämän rajoitteen luotonmyöntäjä saisi ylittää kymmenessä prosentissa myöntämistään luotoista.
Enimmäisluototussuhteeseen työryhmä ei esitä tehtäväksi muutoksia.
Kokonaisuudessaan esitys on mitoitettu siten, että nämä uudet välineet kiristäisivät vain lievästi nykyisiä asuntoluottokäytäntöjä.
Uudisrakentamisen taloyhtiölainojen osalta työryhmä esittää lainamäärän rajaamista 60 prosenttiin myytävien asunto-osakkeiden velattomasta hinnasta. Lisäksi uudisrakentamisen taloyhtiölainoille esitetään vastaavaa 25 vuoden enimmäistakaisinmaksuaikaa kuin asuntolainoille (10 prosentin ylitysoikeudella) sekä lyhennyskieltoa ensimmäisen vuoden ajalle. Taloyhtiölainojen sijoittajien verokohtelun osalta työryhmä ei tehnyt erillistä ehdotusta, sillä asia on kirjattu hallitusohjelmaan selvitettäväksi.
Kulutusluottojen osalta työryhmä esittää maksukyvyttömyysriskien sekä luottokelpoisuusarvioinnissa käytettävien oletusten tiukentamista. Luotonantaja ei saisi myöntää luottoa luotonhakijalle, jonka maksukyvyttömyystodennäköisyys on kohtuuttoman suuri. Finanssivalvonnalle ehdotetaan annettavaksi maksukyvyttömyysriskin arvioinnissa huomioonotettavia enimmäisraja-arvoja koskeva määräyksenantovaltuus.
Työryhmä esittää myös luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin merkittyjen toimijoiden valvontavastuun siirtoa kokonaisuudessaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Finanssivalvonnalle. Työryhmä pitää lisäksi tärkeänä, että hanke positiivisen luottorekisterin perustamiseksi etenee ripeästi. Hallitusohjelman mukaan se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2023.
Euroopan järjestelmäriskikomitean suositukset Suomelle lähellä työryhmämietintöä
Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB) suositti syyskuussa 2019 Suomelle lainanottajiin kohdistuvien välineiden käyttöönottoa asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. ESRB:n suositukset ovat asuntolainojen osalta hyvin samankaltaiset kuin valtiovarainministeriön työryhmän esitykset. ESRB suosittaa Suomea ottamaan käyttöön joko enimmäisvelkasuhteen tai enimmäisvelanhoitosuhteen (velanhoitokustannukset suhteessa tuloihin) sekä enimmäistakaisinmaksuajan. Lisäksi ESRB suosittaa luototussuhteen laskentaa muutettavaksi siten, että lainan vakuuksina hyväksyttäisiin pelkästään kiinteistöomaisuutta. Taloyhtiölainojen tai kulutusluottojen osalta komitea ei antanut lisäsuosituksia. Se ei myöskään esittänyt maksimiarvoja edellä mainittuja välineitä varten.
Lainsäädäntöön tehtävien muutosten lisäksi ESRB suosittelee, että Suomen makrovakausviranomainen eli Finanssivalvonnan johtokunta antaisi valvottavilleen suosituksia kiristävistä toimenpiteistä, kunnes uudet välineet on saatu osaksi lainsäädäntöä.
Työryhmän esitysten jatko
Työryhmä luovutti raporttinsa valtiovarainministerille 1. lokakuuta 2019. Raportin julkinen kommentointiaika päättyi marraskuussa 2019. Työryhmän esitysten ja saatujen kommenttien perusteella asiasta laaditaan poliittinen linjaus, ja jatkotyö tehdään valtiovarainministeriössä virkatyönä.