Lehdistötiedote 27.9.2019 – 21/2019

Makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakatto sekä riskipainolattia ennallaan - Suuri velkaantuminen lisää kotitalouksien haavoittuvuutta heikkenevässä taloustilanteessa

Finanssivalvonnan johtokunta pitää ennallaan asuntolainojen lainakaton sekä asuntolainojen riskipainolattian eikä aseta pankeille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Kotitalouksien omarahoitusosuudet ovat kasvaneet, mutta uusien lainojen takaisinmaksuajat ovat tuoreimpien tietojen mukaan pidentyneet. Finanssivalvonnan johtokunta kehottaa pankkeja ja kotitalouksia välttämään tavanomaista pidempiä luottojen takaisinmaksuaikoja sekä kiinnittämään huomiota kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden ja taloyhtiölainakannan nopean kasvun riskeihin.

- Suuri velkaantuneisuus voi vähentää kotitalouksien kulutusta talouden häiriötilanteissa ja siten jyrkentää suhdannelaskuja. Tästä syystä makrovakausvälineillä on edelleen syytä hillitä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua, toteaa Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on edelleen lähellä ennätystasoa. Kotitalouksien lainakannan kasvun odotetaan kokonaisuutena jatkuvan edelleen jonkin verran nopeampana kuin tulojen ja kansantalouden kasvun.

Luottokannan kasvun lisäksi luottojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet, kun 25-vuotisten ja sitä pidempien asuntolainojen osuus uusista asuntolainoista on kasvanut. Asuntolainojen pidentyminen kasvattaa osaltaan velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä.

Finanssivalvonnan johtokunta otti kokouksessaan 27.9.2019 kantaa enimmäisluototussuhteen ja muuttuvan lisäpääomavaatimuksen tasoon. Johtokunta päätti pitää ennallaan 1.7.2018 voimaan tulleen päätöksensä enimmäisluototussuhteen alentamisesta viidellä prosenttiyksiköllä muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta. Aiemman päätöksen pitäminen ennallaan on perusteltua velkaantumisen hillitsemiseksi.

Lisäksi johtokunta päätti, että se ei aseta luottolaitoksille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamisen ensisijainen riskimittari on pysynyt kynnysarvonsa alapuolella. Myöskään täydentävät riskimittarit eivät viittaa sellaiseen rahoitusjärjestelmän riskien kasvuun, joka vaatisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen kasvattamista.

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös jatkaa vuodella 15 prosentin alarajaa sisäisiä malleja käyttävien luottolaitosten asuntolainojen keskimääräiselle riskipainolle tulee voimaan 1.1.2020. Euroopan komissio ei vastustanut johtokunnan kesäkuussa 2019 tekemää päätöstä.


Lisätietoja antaa
Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Liitteet