Kannanotto 6.2.2009 – 2/2009

Vakuutusyhtiöerien käsittely konsolidoiduissa omissa varoissa

2/103/2009

Finanssivalvonta (Fiva) täsmentää standardissa 4.3a "Omat varat ja niiden vähimmäismäärä"1 esitettyä ohjeistusta konsolidoitujen omien varojen laskentapohjasta sellaisessa tapauksessa, että luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen konsernitilinpäätökseen yhdistellään vakuutustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Tulkintaa voidaan soveltaa jo 31.12.2008 lähtien, mutta viimeistään vuoden 2009 alusta lähtien laadittavissa vakavaraisuuslaskelmissa. Tulkinta on luettavissa Fivan internetsivustolla.

1 Standardi 4.3 a

Standardi 4.3a "Omat varat ja niiden vähimmäismäärä" sisältää tällä hetkellä ohjeita ja määräyksiä siitä, miten lasketaan luottolaitoksen omat varat ja sen konsolidoidut omat varat, osuuspankkien yhteenliittymän omat varat sekä valvottavilta vaadittavien omien varojen vähimmäismäärästä. Sijoituspalveluyrityksen taloudellisen aseman valvontaan sovelletaan sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 45 §:n mukaan pääsääntöisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007, jäljempänä LLL) säännöksiä, jonka vuoksi sijoituspalveluyrityksiä ei mainita tässä tulkinnassa erikseen. Standardi 4.3a ei sisällä ohjeita ja määräyksiä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omien varojen laskennasta.

2 Konsolidoidut omat varat lasketaan konsolidointiryhmästä

LLL:n 73 §:n 1 momentin mukaan luottolaitoksen konsolidoituun taloudelliseen asemaan sisällytetään konsolidointiryhmän emoyrityksenä luottolaitos tai LLL:n 72 §:n 2 momentissa tarkoitettu omistusyhteisö sekä konsolidointiryhmän tytäryrityksinä emoyrityksen suomalaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, jotka ovat luottolaitoksia, ulkomaisia luottolaitoksia, rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Rahoituslaitoksiin luetaan LLL:n 13 §:n mukaan myös sijoituspalveluyritykset.

Konsolidoiduista omista varoista annetut ohjeet ja määräykset standardissa rakentuvat konsernitilinpäätöksestä ja luottolaitosten konsolidoidusta valvonnasta annetuista säännöksistä johdettavien periaatteiden varaan.2 Vaikka luottolaitoksen konsolidoitujen omien varojen laskenta pohjautuu konsernitilinpäätökseen, kysymyksessä on luottolaitoksen konsolidointiryhmä, johon myös LLL:n 16 §:n mukaan kuuluvat konsernin emoyritys, joka on luottolaitos tai ulkomainen luottolaitos, tällaisen luottolaitoksen emoyrityksenä oleva muu omistusyhteisö kuin sijoituspalveluyritys sekä emoyrityksen tytäryritykset, jotka ovat luottolaitoksia tai ulkomaisia luottolaitoksia, rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä.

Luottolaitoksen omien varojen ja sen konsolidoitujen omien varojen laskennassa otetaan huomioon luottolaitoksen ja sen konsernin konsolidointiryhmään kuuluvien yritysten tilanne ja näin laskettujen omien varojen ja konsolidoitujen omien varojen on oltava käytettävissä luottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmän syntyneiden tappioiden kattamiseen. Kun konsolidoidut omat varat lasketaan LLL:n 75 §:n mukaan konsolidointiryhmän emoyrityksen konsernitaseen mukaan samoista eristä kuin yksittäisen luottolaitoksenkin LLL:n 45–48 §:n mukaisesti, johtaa se siihen, että myös konsolidoituihin omiin varoihin luettujen rahastojen, varausten ja kertyneiden voittovarojen on oltava luottolaitoksen käytettävissä välittömästi ja rajoittamattomasti tappioiden kattamiseen heti niiden synnyttyä.3

3 Vakuutusyhtiöerien käsittely konsolidoitujen omien varojen laskelmassa

Luottolaitoksen konsernitilinpäätökseen yhdistellään hankintamenomenetelmällä myös vakuutusalan tytäryritykset.

Vakuutusyhtiöt eivät LLL:n 16 §:n mukaan voi kuitenkaan harjoittamansa toiminnan perustella kuulua konsolidointiryhmään. LLL:n 76 §:n 3 momentin mukaan kuitenkin konsolidoitua vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa luottolaitoksen tytäryhtiönä pidetään LLL:n 73 §:n 1 momentista poiketen myös muuta tytäryritystä kuin luottolaitosta, ulkomaista luottolaitosta, rahoituslaitosta ja palveluyritystä. Tämän säännöksen perusteella myös vakuutusyhtiöerät ovat mukana laskettaessa konsolidoituja vakavaraisuusvaatimuksia.

Vain siinä tapauksessa, että luottolaitoksen tytäryritys on rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004, jäljempänä RavaL) 2 §:n 1 momentin 7 kohdan tarkoittama vakuutusalan yritys ja se kuuluu luottolaitoksen kanssa samaan RavaL:n 3 §:ssä tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, ei vakuutusyhtiöeriä lueta konsolidoituhin omiin varoihin. RavaL:n 3-5 §:n mukaan lain tarkoittama rahoitus- ja vakuutusryhmittymä on kyseessä, kun rahoitus- ja vakuutusalan yritysten taseiden loppusumman yhteenlaskettu osuus ylittää 40 prosenttia kaikkien ryhmittymään kuuluvien yritysten taseiden loppusummien yhteenlasketusta määrästä. Lisäksi on täytyttävä jokin muu RavaL:n 4 §:n mukainen kynnysarvo.4

LLL:n 76 §:n 3 momentti johtaa käytännössä siihen, että vakuutusyhtiöeriä käsitellään eri tavalla, kun on kyse merkittävästä vakuutusalan yrityksestä ja koko yritysryhmään sovelletaan RavaL:ia.

Tapaus 1: Kun luottolaitos kuuluu RavaL:n mukaisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymään

Luottolaitoksen konsernitilinpäätöksen sisältämiä vakuutusyhtiöiden omiin varoihin liittyviä eriä ei voida lukea konsolidoitujen omien varojen laskelmaan, kun RavaL:a sovelletaan luottolaitoksen vakuutusalan tytäryritykseen. Konsolidointiryhmän emoyrityksen tulee laatia vakavaraisuuslaskelman pohjatiedoiksi omat tulos- ja taseraportit, joissa vakuutusyhtiöiden vaikutus konsernitaseeseen on eliminoitu. Tämä ns. Tatu-raportti (ilman liitetietotaulukoita) tästä kokonaisuudesta tulee toimittaa myös Fivalle.

Tapaus 2: Kun luottolaitoksen konserni ei muodosta RavaL:n mukaista rahoitus- ja vakuutusryhmittymää

Konsolidoitujen omien varojen laskenta perustuu konsernitaseeseen, josta oikaistaan pois vakuutustoiminnalle varatut omat varat. Vakuutusyhtiöiden omat varat saadaan lukea luottolaitoksen konsolidoituihin omiin varoihin vain siltä osin kuin niitä ei ole varattu vakuutusalan yrityksiä koskevien lakien ja viranomaismääräysten mukaan kattamaan vakuutustoiminnan riskejä, ja kun tämä ylijäämä on käytettävissä välittömästi ja rajoituksetta luottolaitoksen konsolidointiryhmän tappioiden kattamiseen. Silloin kun vakuutusyhtiön omien varojen vaikutus konsernin omiin varoihin on negatiivinen, tulee tämä alijäämä vähentää konsolidoiduista omista varoista.

Vakuutustoiminnan omia varoja ovat ne varat, jotka on varattu vakuutustoiminnan riskejä varten. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa toimintapääoman vähimmäismäärää, yhteistakuuerää sekä tasoitusmäärää. Myös vakuutusyhtiön käyvän arvon rahaston vaikutus omiin varoihin oikaistaan pois konsolidoiduista omista varoista. Kun vakuutustoiminnan käyvän arvon rahasto on positiivinen, jätetään sen määrä huomioimatta konsolidoiduissa omissa varoissa. Kun käyvän arvon rahasto on negatiivinen, otetaan sen määrä huomioon konsolidoiduissa omissa varoissa.

Vakuutusyhtiön osinkojen lukeminen konsolidoituihin omiin varoihin (molemmissa tapauksissa)

Fiva suosittelee myös, että konsolidoituihin omiin varoihin luetaan vain se määrä vakuutusyhtiön voitonjakokelpoisista varoista, jonka suunnitellusta jakamisesta osinkona konsolidointiryhmän emoyritykselle on hallituksen tekemä ehdotus ja se on vähennetty vakuutustytäryrityksen toimintapääoman määrästä. Hallitus voi tehdä myös ehdotuksen ennakko-osingosta ja menetellä osingon suhteen Kirjanpitolautakunnan 27.11.2000 antaman lausunnon 1636/2000 "Osingonjakoa ennakoivan päätöksen kirjaamisesta ja yhtiöveron hyvitystulon kirjanpitokäsittelystä" mukaisesti.

Vakuutusyhtiöomistuksen vähentäminen konsolidoiduista omista varoista

Edellä mainittujen oikaisujen lisäksi vakuutusyhtiöomistukset vähennetään konsolidoiduista omista varoista, joko vähentämällä osakeomistukset ja pääomalainat, tai vaihtoehtoisesti omistusosuuden mukainen osuus vakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärästä LLL:n 75 §:n 4 momentin mukaisesti. Käytettäessä ensin mainittua vähennysmenetelmää, on konsolidoiduista omista varoista vähennettävä myös tehdyt sijoitukset vakuutusyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

4 Lisätietoja antavat

lakimies Minna Sahari, puhelin 010 831 5319 ja tilinpäätösasiantuntija Jaana Ladvelin, puhelin 010 831 5313.

 

1 Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2009) 76 §:n 6 momentin nojalla päätökset ja määräykset, jotka Rahoitustarkastus on antanut ennen lain voimaantuloa 1.1.2009, ovat lain voimaantulon jälkeen voimassa niin kuin Finanssivalvonta olisi ne antanut.

2 LLL:n 73 §:n 3 momentin mukaan konsolidointiryhmän emoyrityksen ja sen tytäryritysten sekä niiden kirjanpitolaissa tarkoitettujen suomalaisten yhteis- ja omistusyhteysyritysten ja niihin rinnastettavien ulkomaisten yritysten varat, velat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset sekä tuotot ja kulut yhdistellään luottolaitoksen konsolidoituun taloudelliseen asemaan noudattaen soveltuvin osin, mitä konsernitilinpäätöksestä on säädetty, niin kuin Fiva tarkemmin määrää.

3 LLL:n 45 §:n 4 momentti ensisijaisista omista varoista, Luottolaitosten vakavaraisuuslaskentaa koskevan direktiivin 2006/48/EY artikla 61 (2) ja 63(1) a-alakohta vaativat myös toissijaisiin omiin varoihin luettavilta eriltä välitöntä ja rajoituksetonta käyttöä tappioiden kattamiseen heti niiden synnyttyä.

4 Jotta rahoitus- ja vakuutusalan yritykset olisivat merkittäviä, on vähintään yhden seuraavista edellytyksistä täyttyvä:
1) molempien toimialojen tase- ja pääomavaatimusosuuksien laskettu keskiarvo ylittää 10 prosenttia, 2) pienempään toimialaan kuluvien yritysten taseiden loppusummien yhteenlaskettu määrä ylittää 6 miljardia euroa tai 3) ryhmittymään kuuluvien rahoitusalan yritysten ja vakuutusalan yritysten liiketoiminnan tuottojen osuus kumpikin ylittävät 10 prosenttia ryhmittymään kuuluvien rahoitus- ja vakuutusalan yritysten yhteenlasketuista tuotoista.