COREP-raportointi

Yhteiseurooppalainen raportointi (COREP) perustuu Euroopan komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 680/2014, jolla saatetaan voimaan Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) kehittämät tekniset täytäntöönpanostandardit valvontatietojen raportoinnista. COREP-raportointikokonaisuus koostuu useista erillisistä tiedonkeruista, joilla raportoidaan EU:n vakavaraisuusasetuksen (CRR) mukaisia laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyviä tietoja, kuten omat varat ja omien varojen vaatimukset, omavaraisuusaste, suuret asiakasriskit, maksuvalmiusvaatimus ja pysyvän varainhankinnan vaatimus. Nykymuotoinen COREP-raportointi alkoi vuoden 2014 alussa.

COREP-raportointi koskee luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä sekä vaihtoehtorahastojen hoitajia Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden 26/2013 mukaisesti. Raportointikehikkoon kuuluvien tiedonkeruiden raportointivelvollisuudet on kuvattu tiedonantajatasoittain rahoitussektorin tiedonkeruukartassa.

COREP-raportoinnin tekninen toteutus

COREP-tiedot raportoidaan EBAn julkaiseman tietopistemallin (Data Point Model, DPM) sekä XBRL-taksonomian mukaisesti. Raportoinnissa voidaan käyttää apuna Finanssivalvonnan Jakelu-palvelusta ladattavaa tiedonkeruusovellusta.

Finanssivalvonnalle toimitettavat COREP-raportit voidaan myös tuottaa raportoijan omista järjestelmistä. Omista järjestelmistä tuotetut raportit tuotetaan Finanssivalvonnan COREP-raportointia koskevan konekielisen tiedonvälityksen kuvauksen (liite) määritysten mukaisesti.

Finanssivalvonta edellyttää, että toimitettaessa tiedot konekielisessä muodossa noudatetaan sekä konekielisen tietojenvälityksen kuvausta että EBA Filing Rules -sääntöjä. Raporttien on täytettävä sisällön osalta myös EBA Validation Rules -listan mukaiset validoinnit. Luottolaitosten odotetaan lisäksi noudattavan Euroopan keskuspankin Expert Group on Data Quality -työryhmän kehittämiä laadunvarmistustarkistuksia, jotka täydentävät EBAn validointisääntöjä.

EBA ITS -laadunvarmistus

Lomaketason raportointivelvollisuudet

​Raportoinnin laajuuteen liittyvät tarkistukset ovat osa ITS-raporttien laadunvarmistusprosessia. Kunkin raportin lomakesisältö koostuu EBA XBRL Filing Rules -dokumentin luvussa 1.6 kuvatuista filing indicatoreista, jotka ilmaisevat, mitkä lomakkeet raportoidaan ja mitkä jätetään raportoimatta. Raportin lomakesisällön tulee olla linjassa lomaketason raportointivelvollisuuksien kanssa. Lomakkeiden raportointivelvollisuudet perustuvat muun muassa raportoijan soveltamiin riskinmittausmenetelmiin sekä raportoijalle mahdollisesti myönnettyihin poikkeuslupiin. Lomakkeen raportointivelvollisuus voi myös riippua sääntelyssä määriteltyjen kynnysarvojen ylittymisestä sekä raportin muilla lomakkeilla raportoiduista tiedoista.
 
Oheisessa taulukossa on kuvattu ITS-raporttien lomaketason raportointivelvollisuudet ja niiden määräytymisperiaatteet sekä sallitut filing indicator -tyypit kunkin raportointivelvollisuusluokan osalta. Taulukon määritysten avulla voidaan varmistaa etukäteen, että Finanssivalvontaan lähetettyjen raporttien lomakesisältö vastaa lomaketason raportointivelvollisuuksia.

EGDQ-tarkistukset

EGDQ-tarkistukset ovat Euroopan keskuspankin Expert Group on Data Quality -työryhmän kehittämiä tarkistuksia, jotka täydentävät Euroopan pankkiviranomaisen kotisivuilla julkaistuja EBA Validation Rules -tarkistuksia. Luottolaitosten odotetaan soveltavan EGDQ-tarkistuksia ITS-raportoinnin laadunvarmistusprosesseissaan. Tarkistusten vastainen raportointi johtaa korjaus- tai selvityspyyntöihin.

Oheisessa taulukossa on esitetty EGDQ-tarkistusten sanalliset selitykset sekä syntaksit. Tarkistuslistan avulla raportoijat voivat täydentää omia laadunvarmistusprosessejaan sekä varmistaa etukäteen, että Finanssivalvontaan lähetetyt raportit läpäisevät kyseiset tarkistukset.