Kuolinpesän asioiden hoitaminen

Mikä on kuolinpesä?

Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle.

Ketkä päättävät kuolinpesän asioista?

Kuolinpesän asioista päättävät pesän osakkaat yhdessä.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

  • lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä
  • leski, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen (leski on osakkaana siihen asti, kunnes puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus)
  • yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä.

Mitä oikeuksia on kuolinpesän osakkaalla ilman muilta saatua valtakirjaa?

Kuolinpesän pankkiasioinnissa suojataan niin vainajan kuin pesän osakkaidenkin etuja. Kuolinpesän osakas on oikeutettu yksinään, ilman muilta osakkailta saatua valtakirjaa:

  • saamaan perunkirjoitusta varten saldotodistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivänä,
  • saamaan muutenkin tietoja vainajan pankkiasioiden kuolinpäivän tilanteesta ja sen jälkeen,
  • jättämään pankille maksettavaksi vainajan tililtä hautajaisiin tai muuten selvästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja taikka vainajalle kuuluneita sähkö-, puhelin- tai yhtiövastikelaskuja, ja
  • luetteloimaan vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin kahden toimihenkilön kanssa. Selvitykseksi riittää tällöin virkatodistus, josta on nähtävissä, että kyseinen henkilö on pesän osakas.

Mihin vaaditaan kuolinpesän kaikkien osakkaiden suostumus?

Kuolinpesän kaikkien osakkaiden suostumus vaaditaan kun

  • nostetaan käteistä vainajan tililtä
  • tyhjennetään vainajan tallelokero
  • myydään vainajan arvopapereita tai
  • pyydetään tietoja vainajan elinaikaisista pankkiasioista.

Kuka voi hoitaa kuolinpesää?

Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä.

Mikä on testamentin toimeenpanija?

Perittävä voi testamentissaan määrätä testamentin toimeenpanijan, jolla on lähes sama toimivalta kuin pesänselvittäjällä, jollei testamentista muuta ilmene.

Kenellä on oikeus käyttää vainajan tilejä?

Kun pankki saa tiedon kuolemantapauksesta, vainajan tilien käyttöoikeudet yleensä lakkautetaan. On pesän osakkaiden edun mukaista ilmoittaa pankille kuolemantapauksesta viipymättä, jotta kukaan ei pääse käyttämään vainajan tilejä käyttöoikeuden nojalla.

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta. Kuolinpesän osakkailla on oikeus käyttää vainajan varoja ainoastaan yhdessä siihen asti, kunnes perinnönjako on suoritettu tai osakkaiden kesken sovitaan toisin.

Kuolinpesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvien kustannusten maksamiseen ei kuitenkaan tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta, koska maksu suoritetaan kuolinpesän hyväksi.

Miten toimitaan, jos vainajan tili on ollut yhteisomistuksessa?

Jos tili on yhteisomistuksessa ja toinen tilinomistajista kuolee, vainajan sijasta toiseksi yhteisomistajaksi tulee kuolinpesä. Jos molemmilla tilinomistajilla on ollut itsenäisesti käyttöoikeus tileihin, on kuolinpesällä ja eloonjääneellä tilinomistajalla kummallakin oikeus erikseen käyttää tiliä kuoleman jälkeen. Jos vainajalla ja eloonjääneellä tilinomistajalla on ollut tileihin käyttöoikeus vain yhdessä, kuoleman jälkeen kuolinpesällä ja eloonjääneellä tilinomistajalla on oikeus käyttää tilejä vain yhdessä.

Kenellä on oikeus saada tietoja vainajan elinaikaisesta pankkiasioinnista?

Pankkisalaisuusäännökset suojaavat pankin asiakkaan yksityisyyttä. Myös tiedot vainajan kuolinpäivää edeltävästä pankkiasioinnista kuuluvat suojan piiriin. Pankkisalaisuuden alaisia tietoja ovat muun muassa tiedot tilitapahtumista, maksuliikenteestä, varallisuudenhoitopalveluista ja velkasitoumuksista.

Kuolinpesän osakkaat ovat yksinään oikeutettuja saamaan tietoja vainajan pankkiasioista kuolinpäivältä ja siitä eteenpäin. Vain kaikilla kuolinpesän osakkailla yhdessä on oikeus saada tietoja kuolinpäivää edeltäneistä pankkitapahtumista.

Jos osakkaat ovat erimielisiä siitä, tuleeko pankin antaa tietoja vainajan elinaikaisesta pankkiasioinnista tietoja pyytäneelle pesän osakkaalle, pesään tulee hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjä. Jos pesänselvittäjän määräyksen hankkimisesta aiheutuisi pesän varat huomioon ottaen kohtuuttomia kustannuksia, pankilla on oikeus erityisistä syistä antaa tietoja vainajan kuolinpäivää edeltävistä pankkitapahtumista yhdellekin pesän osakkaalle. Pankilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta toimia näin. Tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi epäily asiattomista tilinostoista tai se, että osa pesän osakkaista on tavoittamattomissa.

Mitä asiakirjoja pitää toimittaa pankille kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseksi?

Kuolinpesän pankkiasioiden hoito edellyttää, että pankille esitetään ainakin seuraavat selvitykset:

  • perukirja ja mahdollinen testamentti tai vaihtoehtoisesti perukirjan jäljennös, jossa on maistraatin todistus siitä, että pesän osakkaat on merkitty oikein perukirjaan. Perukirjasta pankki saa tiedon siitä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaina oikeutettuja määräämään pesän varallisuudesta.
  • vainajan täydellinen sukuselvitys
  • valtakirja jokaiselta sellaiselta pesän osakkaalta, joka ei ole paikalla henkilökohtaisesti.

Sitovatko vainajan tekemät sopimukset kuolinpesää?

Vainajan tekemät maksupalvelusopimukset, kuten suoraveloitussopimukset, pysyvät edelleen voimassa. Tämä menettely on käytännössä yleensä asianmukainen, sillä monien maksujen, kuten esimerkiksi sähkö- tai vastikemaksujen, voi katsoa menevän kuolinpesän hyväksi. Maksupalvelusopimukset kuitenkin lopetetaan, mikäli yksikin kuolinpesän osakkaista niin haluaa.

Vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset sitovat kuolinpesää. Lain mukaan kuolinpesä tulee vainajan tilalle ja sopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle. Pankkiasioissa tällaisia sopimuksia ovat mm. tilisopimukset, velka- ja vastuusitoumukset sekä tallelokeron vuokrasopimus.

Mihin tarvitaan perukirjaa?

Lakisääteisellä perunkirjoituksella ja sen tuloksena syntyvällä perukirjalla on useita tehtäviä. Perukirja on muun muassa veroilmoitus perintöveroa varten ja omaisuusluettelo perinnönjakoa varten. Perukirjan voi vahvistuttaa maistraatissa, jolloin se saa julkisen luotettavuuden.

Kenen pitää toimittaa perukirja?

Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus on pääasiassa sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa jäämistöomaisuus on ja joka siten lähtökohtaisesti on myös parhaiten perillä vainajan asioista. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Verohallinto ja maistraatit ovat julkaisseet ohjeita perunkirjoituksen toimittamisesta ja perukirjan laatimisesta.

Voiko pankki tehdä perunkirjoituksen?

Pankki voi suorittaa perunkirjoituksen notariaattitoimeksiantona. Notariaattitoimeksiannon tulee perustua kirjalliseen sopimukseen, jossa määritellään selvästi pankin oikeudet ja velvollisuudet.

Pankki vastaa siitä, että toimeksianto hoidetaan pankissa asiantuntevasti ja että toiminnasta vastaavilla toimihenkilöillä on toimintaan nähden riittävä ammattitaito ja pätevyys.

Pankin toimihenkilö voi toimia perunkirjoituksessa uskottuna miehenä. Uskottujen miesten tehtävänä on pesänilmoittajan ilmoituksen perusteella merkitä ja arvioida pesän varat perukirjaan parhaan ymmärryksensä mukaan.

Pesänilmoittaja vastaa perunkirjoitusta varten antamiensa tietojen oikeellisuudesta. Perukirja on pesän ilmoittaneen henkilön valaehtoisesti allekirjoittama. Tällä ilmoituksella hän vahvistaa, että perukirjassa on esitetty kaikki tiedot, myös tiedot mahdollisista testamentinsaajista.

Perukirjan käyttö pankkiasioinnissa

Pankki vaatii perukirjaa kuolinpesän pankkiasioinnissa täyttääkseen huolellisuusvelvoitteensa osakkaita selvitettäessä. Kun kuolinpesän tililtä nostetaan varoja, perukirjasta tarkistetaan, että kaikki pesän osakkaat ovat oikeustoimessa edustettuina.

Osakkaiden selvittämiseksi vainajan henkilötietojen ja pesän osakkaiden pitää näkyä pankille toimitetussa perukirjassa. Sen vuoksi pankille on toimitettava koko perukirja, mutta siitä voidaan peittää vainajan ja lesken varallisuusasemaa koskevia tietoja.