Sivukartta  |  Yhteystiedot  |  Palaute

Ilmoita väärinkäytösepäilystä

Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:n mukaan Finanssivalvonnan on ylläpidettävä järjestelmää, jonka kautta se voi vastaanottaa ilmoituksia finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä (nk. whisteblowing-järjestelmä). Finanssimarkkinoita koskevia säännöksiä ovat Finanssivalvonnan valvomat lait ja muut säädökset. Väärinkäytösepäily ei tarkoita yksinomaan epäilyä rikoksesta, vaan se kattaa kaikki epäillyt säännösrikkomukset.

Ilmoituksen väärinkäytösepäilystä voi tehdä kuka tahansa. Ilmoituksen tekijä lienee yleensä sellaisessa asemassa (esim. työntekijä, ulkopuolinen asiantuntija), jossa hän voi saada ei-julkista tietoa Finanssivalvonnan valvoman yhteisön tai sen johdon tai työntekijän toiminnasta. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi luottolaitokset, vakuutusyhtiöt, rahastoyhtiöt (Finanssivalvonnan valvottavat) ja pörssiyhtiöt. Yhteisöllä voi myös olla yhtiön sisäinen ilmoitusjärjestelmä. Finanssivalvonnan järjestelmä on vaihtoehtoinen kanava väärinkäytösepäilyn ilmoittamiselle. 

Ilmoituksen tekijällä ei tarvitse olla erityistä näyttöä epäilyn tueksi, vaan perusteltu epäily riittää. Ilmoituksen tekijää suojaa järjestelmän luottamuksellisuus . Ilmoituksen tekijää suojaa myös se, että Finanssivalvonnasta annetun lain 71 b §:n mukaan henkilöä ei aseteta tietojen antamisen osalta vastuuseen sopimukseen, lakiin, asetukseen tai määräykseen perustuvaa tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomisesta. Jos ilmoitus osoittautuu kuitenkin ilmeisen perättömäksi, voi se johtaa tutkintapyynnön tekemiseen poliisille.

Mikä ei ole väärinkäytösepäily?

Järjestelmää ei ole tarkoitettu finanssipalveluja ja -tuotteita tarjoavien Finanssivalvonnan valvottavien ja niiden asiakkaiden välisten erimielisyyksien käsittelyyn. Ne kuuluvat muiden menettelyjen (esimerkiksi vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet) piiriin, katso Finanssiasiakas.fi -> Asiakkaansuoja -> Apua antavat tahot. Järjestelmän kautta tulleet asiat siirretään asianomaiselle Finanssivalvonnan valvontaosastolle. Sama koskee myös julkista hallintotehtävää hoitavista Finanssivalvonnan valvonnassa olevista tahoista tehtyjä hallintokanteluja. 

Ilmoitusten tekeminen

Väärinkäytösepäilystä voidaan ilmoittaa Finanssivalvonnan Esikunnan päällikölle ja erikseen nimetyille Esikunnan lakimiehille kirjeitse, puhelimitse tai tapaamisessa.

Kirje lähetetään Finanssivalvontaan osoitteella: Esikunnan päällikkö, Finanssivalvonta, PL 103, 00101 Helsinki. Kirjekuoreen tulee tehdä merkintä ”Luottamuksellinen/ilmoitus väärinkäytösepäilystä”. Ilmoituksen tekemiseen käytetään oheista lomaketta: Ilmoitus väärinkäytösepäilystä -lomake. Lomakkeen voi tallentaa omalle koneelleen, täyttää sähköisesti ja tulostaa. Asian kuvausta voi tarvittaessa jatkaa erillisellä asiakirjalla. Ilmoituksen tulee sisältää vapaamuotoinen kuvaus asiasta, josta ilmenee seuraavat asiat: 1) taho, jota ilmoitus koskee 2) väärinkäytösepäilyn ajankohta ja 3) miten asia on tullut esille. Ilmoitukseen voi liittää asiakirjoja ja muita tallenteita.

Ilmoituksessa on suositeltavaa antaa ilmoittajan nimi ja yhteystiedot, jotta Finanssivalvonta voi tarvittaessa pyytää ilmoittajaa selventämään ilmoittamiaan tietoja tai antamaan asiassa lisätietoja. Ilmoitus voidaan kuitenkin tehdä myös nimettömänä.

Finanssivalvonta ilmoittaa kirjeen vastaanottamisesta viipymättä kirjallisesti. Kirjallista ilmoitusta ei kuitenkaan lähetetä, jos ilmoittaja on niin nimenomaisesti pyytänyt, taikka jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy uskoa, että kirjallinen ilmoitus vaarantaisi ilmoittajan henkilöllisyyden suojan.

Jos ilmoitus halutaan tehdä puhelimitse tai tapaamisessa, henkilön tulee olla yhteydessä Finanssivalvonnan Esikunnan assistenttiin (puh. 010 831 5583). Puhelun aluksi on todettava, että kyseessä on ilmoitus väärinkäytösepäilystä. Assistentti ohjaa puhelun Esikunnan päällikölle tai erikseen nimetylle Esikunnan lakimiehelle. Finanssivalvonta ei tallenna puhelinkeskustelua.

Finanssivalvonta ei ilmoita asiassa tekemistään jatkotoimenpiteistä, jollei tähän ilmene erityistä syytä.

Luottamuksellisuus

Finanssivalvonta suojaa ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilötietoja ja henkilöllisyyttä Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:ssä ja muualla laissa säädetyllä tavalla. Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:ssä säädetään muun muassa, että ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilötiedot sekä tiedot ilmoituksesta ovat salassa pidettäviä, jollei erikseen toisin säädetä. Finanssivalvonnan järjestelmän tulee myös sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä.

Ilmoituksia käsittelevät vain Finanssivalvonnan Esikunnan päällikkö ja nimetyt Esikunnan lakimiehet. Asiaan liittyvät asiakirjat ja muut tallenteet tallennetaan luottamukselliseen ja turvattuun järjestelmään, johon on pääsy ainoastaan kyseisillä henkilöillä. Jos asia siirretään Finanssivalvonnan valvontaosastolle tutkittavaksi, ilmoittajan henkilöllisyys luovutetaan vain, jos ilmoittaja on antanut siihen suostumuksensa tai jos se on välttämätöntä asian tutkinnassa.

Finanssivalvonnasta annetun lain 3 c §:n mukaan Finanssivalvonta tekee tutkintapyynnön poliisille, jos sen on syytä epäillä rikosta. Ilmoitukseen liittyvät tiedot ja selvitykset sekä tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä luovutetaan tällöin poliisille. Ilmoittajan henkilöllisyys voi tulla ilmi epäillylle ja mahdolliselle asianomistajalle esitutkinnan yhteydessä, mutta viimeistään esitutkinnan päätyttyä. Ilmoittajan henkilöllisyys voi myös tulla julkiseksi mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä.

Jos ilmoitus johtaa menettelyyn Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvussa säädetyn hallinnollisen seuraamuksen määräämiseksi, asianosaisen (ilmoituksen kohde) oikeutta saada tietoa ilmiannosta voidaan rajoittaa julkisuuslain (621/1999) 11 §:n nojalla, koska tiedon antaminen voi olla vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. 

Jos ilmoituksella on yhteys muuhun valtioon, Finanssivalvonnalla on Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:ssä ja muualla laissa säädetyin edellytyksin oikeus luovuttaa tietoja ulkomaiselle finanssimarkkinoita valvovalle viranomaiselle. Finanssivalvonta voi luovuttaa vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen ulkomaisen valvontaviranomaisen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen että niitä koskee kyseisten tietojen osalta vastaava salassapitovelvollisuus kuin Finanssivalvontaa. Tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä voidaan luovuttaa, jos se on välttämätöntä asian tutkimiseksi. Jos asia johtaa viranomaistutkintaan tai oikeusprosessiin ulkomaisessa valtiossa, sovelletaan menettelyyn kyseisen valtion lainsäädäntöä.

Ilmoittajaa suojaa myös se, että ilmoitus voidaan tehdä nimettömänä. Nimetön ilmoitus voi kuitenkin vaikeuttaa väärinkäytösepäilyn selvittämistä, kun ilmoittajalta ei voida pyytää lisätietoa.

Tietojen säilyttäminen

Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:n 3 momentin mukaan Finanssivalvonnan on säilytettävä ilmoituksista tarpeelliset tiedot viiden vuoden ajan ilmoituksen tekemisestä. Tämän jälkeen tiedot on poistettava, jollei niiden säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tietojen säilyttämisen tarpeellisuuden tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä.

Yhteistyö työsuojeluviranomaisten kanssa

Finanssivalvonta toimii yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tehokas tietojenvaihto ja yhteistyö sellaisten henkilöiden suojaamiseksi työssään, jotka ilmoittavat väärinkäytösepäilyistä Finanssivalvonnalle tai, joita syytetään tällaisesta rikkomuksesta. Tavoitteena on estää ilmoituksiin liittyvät kostotoimet, syrjintä ja muunlainen epäoikeudenmukainen kohtelu. Yhteistyön tavoitteena on myös turvata se, että ilmoittajien saatavilla on riittävästi tietoa ja ohjeistusta heidän käytössään olevista oikeussuojakeinoista työnantajan mahdollisia vastatoimia kohtaan.

Lähtökohtana yhteistyössä on, että Finanssivalvonta keskittyy väärinkäytösepäilyjen tutkintaan ja ilmoittajien yleiseen neuvontaan, ja työsuojeluviranomaiset tarjoavat ilmoittajalle ja ilmoituksen kohteelle apua, jos heihin kohdistetaan kostotoimia, syrjintää tai muunlaista epäoikeudenmukaista kohtelua. 

Työsuojeluviranomaisten toiminnasta katso www.tyosuojelu.fi.

28.2.2017

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 010 831 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.