Riskien valvonta

Valvottavan liiketoiminnalle on luonteenomaista ansaitsemistarkoitukseen liittyvä tietoinen riskinotto. Jotta riskinotto ei vaarantaisi valvottavan olemassaoloa, sen tulee olla hallittua. Yksi keskeisistä valvontatehtävistämme on varmistaa, etteivät valvottavat ota niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa vakavaraisuudelle. Tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta on arvioitava valvottavan ottamat riskit ja toisaalta mitattava sen vakavaraisuutta eli riskinkantokykyä.

Valvottavien riskinottoa valvotaan kolmella eri tavalla:

  • Määrällisiä eli mitattavia riskejä seurataan säännöllisesti tapahtuvalla raportoinnilla sekä valvottavien omilla riskiraporteilla. Näin seurataan mm. luotto- ja markkinariskiä.
  • Laadullisia riskejä valvotaan tarkastuksilla. Laadullisia riskejä ovat mm. operatiivinen riski ja hallinnon luotettavuus. Valvonta kohdistuu johdon toimintaan, riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan riittävyyteen sekä operatiivisten järjestelmien ja toimintaprosessien tasoon.
  • Yksittäiset instituutiot kohtaavat myös riskejä, joita ympäristön muutokset synnyttävät. Näiden muutosten vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen seuraamme ja arvioimme yhteistyössä Suomen Pankin kanssa.

Riskinotto suhteutetaan valvottavan riskinkantokykyyn. Riskinkantokyky on laaja käsite, jonka yksi osa on vakavaraisuutta mittaava oma pääoma. Riskinkantokyvyn osatekijät ovat kannattavuus, riskipreemiot, varaukset, oma pääoma ja riskienhallintajärjestelmät.

Rahoitustoiminnan luonteeseen kuuluu, että parhaankaan riskienhallinnan avulla ei aina voida välttyä odottamattomilta menetyksiltä. Jotta valvottava voisi turvata toimintansa vakauden, sen tulee varata riittävästi pääomaa mahdollisten tappioiden kattamiseen. Mitä enemmän valvottava on allokoinut pääomia sekä ennalta arvioitujen että odottamattomien menetysten kattamiseen ja mitä paremmin se hallitsee riskinsä, sitä parempi riskinkantokyky sillä on.

Hyvään riskienhallintaan kuuluu, että valvottavan ylimmällä johdolla on kokonaiskäsitys kaikista valvottavan liiketoimintaan kohdistuvista merkittävistä riskeistä. Riskien hallinnan lähtökohtana ovat liiketoimintastrategiaan sisältyvät riskinoton strategia ja riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Näissä määritellään menettelytavat riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi tai mittaamiseksi, rajoittamiseksi, seuraamiseksi ja valvomiseksi. Riskien hallinnan ja muun sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että riskinoton strategia toteutuu käytännössä.

Valvojan arvio ja riskiarvio

Finanssivalvonta laatii säännöllisesti sisäisiä arvioita yksittäisten valvottaviensa merkittävimmistä riskeistä ja riskinkantokyvystä (valvojan arvio) sekä laajempia arvioita finanssisektorin tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä (Valvottavien taloudellinen tila ja riskit). Molemmat arvioinnit tukevat siten toisiaan. Arviointien sekä muiden valvonnassa saatujen tietojen perusteella määritellään ne riskialueet ja valvottavat, joihin valvonta painottuu seuraavina kausina.

Valvojan arvion tärkeimmät johtopäätökset sekä valvottavalta mahdollisesti edellytettävä korjaavat toimenpiteet toimitetaan myös valvottavalle. Arvioinnin laajuudessa otetaan huomioon valvottavan toiminnan laatu, laajuus ja moninaisuus sekä se, miten merkittävä valvottava on finanssimarkkinoiden vakauden kannalta.

Yksittäisestä valvottavasta arvio laaditaan tyypillisesti vuosittain, mutta se voidaan tehdä useamminkin valvottavan liiketoimintamallin, hallinnon, taloudellisen aseman, riskien tai niissä tapahtuneiden merkittävien muutosten takia.

 

 

 

16.11.2015

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 010 831 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.