Terrorismin rahoittamisen estäminen

Valvottavalla on terrorismin rahoittamista epäillessään samat velvoitteet kuin havaitessaan epäilyttävän liiketoimen, joka saattaa liittyä rahanpesuun. Erona kuitenkin on, että rahanpesuun liittyy epäily varojen laillisesta alkuperästä, kun taas terrorismin rahoittaminen voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla, esimerkiksi rahankeräys- ja rahansiirtotoiminnan yhteydessä. Epäily kohdistuu tällöin varojen käyttötarkoitukseen.

Kansainväliset finanssipakotteet

Kansainvälisillä finanssipakotteilla tarkoitetaan pakotteiden kohteena olevien tahojen varojen tai muiden taloudellisten resurssien jäädyttämistä. Niillä vastataan erilaisiin kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, terrorismi mukaan lukien. Tämä merkitsee mm. pakotteiden kohdistamista usein suoraan yksittäisiin luonnollisiin henkilöihin, yhteisöihin tai ryhmiin. YK:n turvallisuusneuvosto on maailmanlaajuisesti sitovia pakotteita asettava taho, mutta myös EU tai yksittäiset valtiot voivat asettaa omia pakotteitaan. Suomessa sovellettavat kansainväliset finanssipakotteet julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Finanssipakotteiden lisäksi on myös muita kansainvälisiä pakotteita, mm. vienti- ja tuontikiellot sekä lento- ja matkustuskiellot. Suomessa päävastuu YK:n ja EU:n finanssipakotteiden noudattamisen valvonnan koordinoinnista on ulkoasianministeriöllä.

Kansalliset varojen jäädyttämispäätökset

Varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain mukaisten jäädyttämispäätösten tarkoituksena on estää päätöksen kohteena olevaa henkilöä, ryhmää tai yhteisöä kanavoimasta hallinnassaan olevaa varallisuutta terroristisiin tarkoituksiin. Sen lisäksi että Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskus vastaanottaa ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista, arvioi se jäädyttämispäätösten edellytyksiä, tekee jäädyttämispäätöksiä joiden kohteena olevat henkilöt, ryhmät tai yhteisöt lisätään julkiseen luetteloon, ja tekee päätöksiä kohteiden poistamiseksi julkisesta luettelosta. Jäädyttämispäätökset julkaistaan virallisessa lehdessä, ja ajantasainen luettelo jäädyttämispäätöksistä on saatavilla rahanpesun selvittelykeskuksesta.

Finanssipakotteiden ja jäädyttämispäätösten velvoitteet valvottaville

YK:n turvallisuusneuvoston YK:n peruskirjan VII luvun nojalla tekemät päätökset kansainvälisistä finanssipakotteista ovat YK:n jäsenvaltioita velvoittavia ja ne pannaan EU:ssa täytäntöön EU:n neuvoston asetuksilla. Pakotteiden kohteena olevien tahojen luetteloa voidaan muuttaa Euroopan neuvoston täytäntöönpanoasetuksilla tai komission täytäntöönpanoasetuksilla. Asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenmaissa sen jälkeen, kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kansalliseen lakiin perustuvat jäädyttämispäätökset tekee puolestaan Suomessa Keskusrikospoliisissa sijaitseva rahanpesun selvittelykeskus, ja päätösten täytäntöönpanosta vastaa ulosottomies. Jäädyttämispäätöksen katsotaan tulleen ilmoitusvelvollisten tietoon viimeistään sinä päivänä, kun se on julkaistu Virallisessa lehdessä.

EU:n asetusten ja rahanpesun selvittelykeskuksen tekemien jäädyttämispäätösten kohteena olevien henkilöiden, yhteisöjen ja ryhmien kaikki varat tulee jäädyttää. Lisäksi varojen sekä muiden taloudellisten resurssien luovuttaminen asetuksissa ja jäädyttämispäätöksissä mainituille tahoille suoraan tai välillisesti on kiellettyä. Valvottavan tulee ryhtyä asetusten ja jäädyttämispäätösten edellyttämiin toimiin suoraan niiden perusteella ilman viranomaisen antamaa erityistä ilmoitusta tai määräystä. Velvoitteiden rikkominen on rangaistavaa rikoslain 46 luvun mukaisena säännöstelyrikoksena.

Jäädytyksen piiriin kuuluu lähtökohtaisesti henkilön koko omaisuus. Varojen jäädytys on voimassa niin kauan, kunnes YK:n turvallisuusneuvosto tai EU:n toimielimet tai rahanpesun selvittelykeskus muuttavat tai kumoavat päätöksensä. Varoja voidaan kuitenkin vapauttaa mm. humanitaarisista syistä. Toimivalta tällaisten päätösten tekemiseen on Suomessa kansainvälisten pakotteiden osalta ulkoasiainministeriöllä. Kansallisten jäädyttämispäätösten osalta mahdolliset omaisuuden jäädyttämiseen liittyvät poikkeukset ilmenevät jäädyttämispäätöksistä.

Valvottavan pitää seurata EU:n pakotesäädöksiä ja kansallisia varojen jäädyttämispäätöksiä ja niiden muutoksia ja tarkistaa rekisterinsä sekä seurata maksuliikennettä ja muita liiketoimia varmistaakseen, että pakotteiden kohteina olevien tahojen varat ovat jäädytettyjä. Varojen ja muiden taloudellisten resurssien luovuttaminen tai välittäminen suoraan tai välillisesti näille tahoille on kielletty, jollei luovuttaminen ole järjestetty siten, että luovutettavat varat jäädytetään.

Jos valvottava havaitsee rekistereistään tai maksuliikenteestään tahon, jonka yksilöintitiedot vastaavat kansainvälisten finanssipakotteiden tai kansallisten jäädyttämispäätösten kohteena olevien tahojen tietoja, ilmoitusvelvollisen tulee jäädyttää varat tai keskeyttää liiketoimi ja ilmoittaa asiasta Helsingin ulosottovirastoon.

Valvottavan on hyvä huomioida, että varojen jäädyttämisperuste voi indikoida rahanpesulain mukaista epäilyttävää liiketoimea tai terrorismin rahoittamista.

Valvottavan havaitessa rekistereistään tai maksuliikenteestään tahon, jonka yksilöintitiedot eivät täysin vastaa kansainvälisten finanssipakotteiden tai kansallisten jäädyttämispäätösten kohteena olevien tahojen tietoja, mutta ovat lähes identtiset (esim. pakotelistalla olevat yksilöintitiedot saattavat olla niin puutteelliset, ettei valvottavan ole mahdollista itse varmistua siitä, onko kyseessä oikea taho), valvottavan on syytä keskeyttää liiketoimi ja asiasta tulee ilmoittaa Helsingin ulosottovirastoon ja toimia tämän ohjeiden mukaisesti.

Hyödyllisiä linkkejä

 

 

7.12.2015

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.