Terrorismin rahoittamisen estäminen 

Valvottavalla on terrorismin rahoittamista epäillessään samat velvoitteet kuin havaitessaan epäilyttävän liiketoimen, joka saattaa liittyä rahanpesuun. Erona kuitenkin on, että rahanpesuun liittyy epäily varojen laillisesta alkuperästä, kun taas terrorismin rahoittaminen voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla, esimerkiksi rahankeräys- ja rahansiirtotoiminnan yhteydessä. Epäily kohdistuu tällöin varojen käyttötarkoitukseen.

Kansainväliset finanssipakotteet

Kansainvälisillä finanssipakotteilla tarkoitetaan pakotteiden kohteena olevien tahojen varojen tai muiden taloudellisten resurssien jäädyttämistä. Syyskuussa 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen finanssipakotteiden luonne osittain muuttui, ja niitä käytetään yhä useammin maailmanlaajuisiin terrorismin vastaisiin toimiin. Tämä merkitsee mm. pakotteiden kohdistamista usein suoraan yksittäisiin luonnollisiin henkilöihin, yhteisöihin tai ryhmiin. YK:n turvallisuusneuvosto on merkittävin pakotteita asettava taho, mutta myös EU tai yksittäiset valtiot voivat asettaa pakotteita.

Finanssipakotteiden lisäksi on myös muita kansainvälisiä pakotteita, mm. vienti- ja tuontikiellot sekä lento- ja matkustuskiellot.

Pakotteet velvoittavat valvottavia

YK:n turvallisuusneuvoston päätökset kansainvälisistä finanssipakotteista pannaan EU:ssa täytäntöön EU:n neuvoston asetuksina. Niitä voidaan muuttaa Euroopan komission asetuksilla tai neuvoston päätöksillä, jotka ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Tämä merkitsee, että asetusten tarkoittamien henkilöiden, järjestöjen ja yhteisöjen varat tulee jäädyttää ilman erillistä päätöstä. Lisäksi varojen sekä muiden taloudellisten resurssien luovuttaminen asetuksissa mainituille tahoille suoraan tai epäsuorasti on kiellettyä. Näin ollen valvottavien tulee ryhtyä pakotteiden edellyttämiin toimiin suoraan asetusten perusteella.

Jäädytyksen piiriin kuuluu lähtökohtaisesti henkilön koko omaisuus. Varojen jäädytys on voimassa niin kauan, kunnes YK:n turvallisuusneuvosto tai EU:n toimielimet muuttavat tai kumoavat päätöksensä. Varoja voidaan kuitenkin vapauttaa humanitäärisistä syistä. Tällaisen päätöksen voi kuitenkin Suomessa tehdä vain ulkoasiainministeriö.

Pakotteiden kohteeksi asetettuja tahoja ei saa ottaa asiakkaaksi eikä tarjota niille palveluita. Finanssipakotteiden noudattamiseksi asiakas- ja muut rekisterit tulee tarkistaa säännöllisesti ja seurata lähteviä ja saapuvia maksuja.

Jos valvottava löytää rekistereistään tai maksuliikenteestään tahon, jonka yksilöintitiedot vastaavat pakotteiden kohteena olevien tahojen tietoja, valvottavan tulee jäädyttää varat tai keskeyttää liiketoimi ja ilmoittaa asiasta ulkoasianministeriölle ja rahanpesun selvittelykeskukselle.

Valvottavan on syytä keskeyttää liiketoimi ja ilmoittaa asiasta ulkoasiainministeriölle ja rahanpesun selvittelykeskukselle ja toimia niiden ohjeiden mukaisesti, jos yksilöintitiedot eivät täysin vastaa pakotteiden kohteena olevien tahojen tietoja, mutta ovat lähes identtiset (esim. pakotelistalla olevat yksilöintitiedot saattavat olla niin puutteelliset, ettei valvottavan ole mahdollista itse varmistua siitä, onko kyseessä oikea taho).

Ulkoasiainministeriöllä päävastuu Suomessa

Ulkoasiainministeriöllä on Suomessa päävastuu YK:n ja EU:n talouspakotteiden noudattamisen valvonnan koordinoinnista.

EU:n ministerineuvoston finanssipakotteita koskevat asetukset oikeuttavat ministeriön saamaan valvontaansa varten salassapitovelvollisuuden alaisia tietoja Finanssivalvonnan valvonnassa olevilta yhteisöiltä. Välitämme nämä ulkoasiainministeriön pakotteita koskevat tietopyynnöt valvomillemme yhteisöille.

13.4.2012