Verkkouutinen 18.12.2009 – 30/2009
Eläkesäästämiseen tulossa uusia vaihtoehtoja
Eduskunta on hyväksynyt lain pitkäaikaissäästämisestä sekä siihen liittyvät verolakien muutokset. Lakien myötä kuluttajille avautuu muitakin verovähennyksiin oikeuttavia säästämistapoja kuin nykyiset vakuutusyhtiöiden tarjoamat vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Lait tulevat voimaan vuoden 2010 alussa, mutta säästämispalveluja voi alkaa tarjota asiakkaille aikaisintaan huhtikuussa 2010.
Jatkossa asiakas voi tehdä pitkäaikaista sidottua säästämistä koskevan sopimuksen talletuspankin, sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai niihin rinnastettavan Suomessa toimivan ulkomaisen palveluntarjoajan kanssa. Edellä mainitut ovat Finanssivalvonnan valvottavia ja niillä tulee olla toimilupa. Kaikkien palveluntarjoajien on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle ennen uusien pitkäaikaissäästämistuotteiden tarjoamisen aloittamista. Tällä pyritään varmistamaan, että pitkäaikaissäästämispalveluja tarjotaan luotettavalla tavalla.
Uuteen eläkesäästämistuotteeseen kuuluvat säästämissopimus ja säästämistili
Asiakas ja palveluntarjoaja solmivat keskenään säästämissopimuksen. Säästämissopimuksella sovitaan paitsi säästämisestä, sijoituskohteista ja säästövarojen nostosta, myös valitusta sijoitusstrategiasta ja riskitasosta. Kyseessä on usein hyvin pitkäaikainen, jopa kymmeniä vuosia kestävä sopimussuhde, jossa säästövarat ovat sidottuina pääsääntöisesti eläkeikään asti. Sopimuksen sisältöä voidaan kuitenkin sopimussuhteen aikana joiltakin osin muuttaa.
Säästämissopimukseen liittyy aina sopimus säästämistilistä eli pankkitilistä, jonka kautta eläkesäästäjän säästöt kulkevat erilaisiin sijoituskohteisiin. Eläkesäästäjä siirtää säästämistilille rahaa yleensä toistuvina suorituksina. Säästämistilille kirjataan kaikki säästösuoritukset, säästövarojen edelleen sijoittamisesta aiheutuvat tililtäotot ja tilillepanot sekä niihin liittyvät maksut, palkkiot ja muut kulut. Säästämistilin voi tarjota vain talletuspankki.
Säästämistilille maksettavat säästösuoritukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia samoin edellytyksin ja samaan määrään asti kuin vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Verovähennyskelpoisten maksujen vuosittainen enimmäismäärä on tällä hetkellä 5 000 euroa, josta saa 1 400 euron suuruisen verovähennyksen. Säästämissopimuksen mukaisesti sijoitetuille varoille kertyvää tuottoa ei veroteta säästämisaikana.
Sijoituskohteiden valinta
Säästämissopimuksessa on määriteltävä sijoituskohteet, joihin säästövaroja voidaan sijoittaa, sekä sijoittamisessa noudatettava sijoitusstrategia ja sijoitusten riskitaso. Näillä sopimusehdoilla pyritään varmistamaan se, että säästövarojen sijoittamisessa kiinnitetään riittävästi huomiota sijoituskohteisiin liittyviin riskeihin.
Sallitut sijoituskohteet on määritelty laissa. Säästövaroja voi sijoittaa esimerkiksi sijoitusrahastoihin, pörssiosakkeisiin tai pankkitileille. Säästövaroja on myös mahdollista pitää pelkästään säästämistilillä. Sijoituskohteita voi sopimuksen sallimissa rajoissa vaihtaa säästämisaikana.
Sijoituskohteita valittaessa on syytä muistaa sijoittamiseen liittyvät riskit. Tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, eikä sijoituskohteen aikaisempi kehitys ole tae tulevasta kehityksestä.
Säästövarojen maksaminen
Pitkäaikaissäästämissopimukselle on ominaista, että säästövarat saa nostaa vasta kun eläkesäästäjä saavuttaa sovitun iän. Säästövaroja voi nostaa aikaisintaan työntekijän eläkelain mukaisesta vanhuuseläkeiästä lähtien. Säästövaroja ei voi nostaa kertaluonteisesti vaan säästöt maksetaan toistuvina erinä ja pääsääntöisesti vähintään 10 vuoden aikana.
Säästöt on mahdollista nostaa jo ennen eläkeikää vain poikkeustapauksissa. Säästäjän elämäntilanteeseen liittyvä erityinen nostoperuste voi olla esimerkiksi avioero, puolison kuolema, vähintään vuoden kestänyt työttömyys tai pysyvä työkyvyttömyys.
Säästövaroja verotetaan vasta eläkeaikana tai muuna takaisinmaksuaikana, jolloin kyseisistä varoista maksettava eläke tai takaisinmaksu verotetaan pääomatulona. Näin ollen veroa maksetaan sekä maksetuista maksuista että niille kertyneestä tuotosta.
Muita huomioitavia seikkoja
Rahoitus- ja sijoitustuotteet voivat olla asiakkaan näkökulmasta varsin monimutkaisia ja vaikeasti vertailtavissa. Pitkäaikaissäästämistä koskevassa laissa säädetäänkin palveluntarjoajalle velvollisuus antaa asiakkaalle hyvissä ajoin ennen säästämissopimuksen tekemistä perustiedot itsestään sekä riittävät ja olennaiset tiedot sopimuksesta ja sijoituskohteista. Tällä pyritään siihen, että säästäjä voisi luotettavasti arvioida palveluntarjoajaa, sopimusta sekä sopimukseen ja sijoituskohteisiin liittyviä riskejä.
Säästämistilillä olevat varat sekä sellaiset säästövarat, jotka on talletettu edelleen erilliselle pankkitilille, ovat talletussuojan alaisia yleisten pankkitalletuksia koskevien periaatteiden mukaisesti. Talletussuojan enimmäismäärä on tällä hetkellä 50 000 euroa.
Eläkesäästäjä voi vaihtaa palveluntarjoajaa säästämissopimuksessa sovitulla tavalla tekemällä uuden sopimuksen toisen palveluntarjoajan tai vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tarjoavan vakuutusyhtiön kanssa. Tällöin palveluntarjoaja siirtää säästövarat suoraan asiakkaan uudelle sopimuskumppanille. Säästövarojen siirrosta ei aiheudu veroseuraamuksia, mutta palveluntarjoajalla on oikeus veloittaa sopimuksen mukaiset kulut sopimuksen irtisanomisesta.
On myös hyvä tiedostaa, että pitkäaikaisen säästämissopimuksen aikana lainsäädäntö saattaa muuttua, mikä voi aiheuttaa muutoksia myös voimassa oleviin sopimuksiin.
Päivitetty 5.2.2010