Lehdistötiedote 27.6.2017 – 10/2017

Makrovakauspäätös: Asuntolainojen riskipainojen vähimmäistaso 15 prosenttiin, ei muutoksia lainakattoon, muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei aseteta

 

​Finanssivalvonnan johtokunta asetti 15 prosentin riskipainon alarajan niille pankeille, jotka käyttävät asuntolainojen vakavaraisuuslaskennassa ns. sisäisiä malleja. Alaraja tulee voimaan 1.1.2018, aiemmin informoidun suunnitelman mukaisesti, ja se on voimassa kaksi vuotta. Päätöksen voimaantulo edellyttää, että EU:n neuvosto ei vastusta päätöstä.

Muita makrovakausvälineitä ei käytetty. Lainakatto pysyy ennallaan eli enimmäisluototussuhde säilyy 90 prosentissa (ensiasunnoissa 95 %) ja vakuusvaatimukset jäävät ennalleen. Muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla.

− Riskipainojen korotus auttaa vahvistamaan rahoitusjärjestelmän kestokykyä, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo. – Vaikka velkaantuneisuuden kasvu on vaimentunut, kotitalouksien velkataakka on edelleen korkealla tasolla.

Riskipainojen suuruuden perusteella määräytyy, kuinka paljon luottolaitoksen taseessa täytyy olla omia varoja suojana asuntoluotoista aiheutuvia luottotappioita vastaan. Alaraja koskee luottolaitoksen asuntoluottokannan keskimääräistä riskipainoa, ja se on asetettu vakavaraisuusasetuksen artiklan 458 nojalla. EU:n neuvosto voi hylätä ehdotetun toimenpiteen komission ehdotuksen ja Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan pankkiviranomaisen antamien lausuntojen perusteella.

Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen arvioinnin ensisijaisena perusteena käytettävä, kotimaisen yksityisen sektorin luottokannan ja bruttokansantuotteen suhteen trendipoikkeaman arvo antaa pääomavaatimukselle edelleen ohjearvon 0,0 %. Poikkeama on trendinomaisesti pienentynyt vuodesta 2010, ja sen tuorein havainto on pienin sitten vuoden 2003. Arvion laadinnassa käytettävät täydentävät riskimittarit eivät myöskään viittaa rahoitusjärjestelmän suhdanneluonteisten haavoittuvuuksien kasvuun, joka vaatisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen korottamista. Keskeiset indikaattorit eivät myöskään viittaa välittömään tarpeeseen kiristää enimmäisluototussuhteen ehtoja.

Finanssivalvonnan johtokunta teki päätöksensä Finanssivalvonnan johtajan esityksestä kuultuaan Suomen Pankkia, valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Euroalueen yhteistä pankkivalvontaa koskevan sääntelyn mukaisesti päätöksestä konsultoitiin myös Euroopan keskuspankkia.

Lisätietoja antaa

Peik Granlund, analyytikko, puhelin 09 183 5236

Liitteet

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat tänään julkaisseet kotimaisen makrovakauden tilannearvion, (Makrovakausraportti 1/2017), joka toimii päätöksen teon tukena. Raportti julkaistaan kahdesti vuodessa.

Tunnusluvut ja raportit

 

27.6.2017

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.