LEHDISTÖTIEDOTE 16.8.2006 - VieL/8/2006 

Pikavippitoiminta Suomessa yleisempää kuin muissa EU-maissa 

Rahoitustarkastus selvitti pikavippitoimintaa Suomessa ja muualla Euroopassa. 

Rahoitustarkastus selvitti alkukesällä 2006 pikavippitoiminnan laajuutta ja käytäntöjä Suomessa sekä muualla Euroopassa. Kysely lähetettiin Suomessa 15:lle pikavippejä myöntävälle yritykselle, joista 12 vastasi kyselyyn. Euroopan pankkivalvojille lähetettyyn kyselyyn vastasi 23 pankkivalvojaa.

Kyselyjen vastausten perusteella näyttää siltä, että pikavippitoiminta on Suomessa laajempaa kuin muissa EU-maissa. Suurin osa kyselyyn vastanneista Euroopan pankkivalvojista katsoi, että pikavippiyrityksiä ei esiinny heidän maissaan ainakaan siten, että valvojat olisivat niistä tietoisia.

Suomalaiset pikavippiyritykset ilmoittivat rahoittavansa toimintaansa yksityisellä rahoituksella eli omalla pääomalla, pankkilainoilla tai yksityisten sijoittajien tai emoyhtiön sijoituksilla. Yksikään yritys ei ilmoittanut, että liiketoiminnassa käytettäisiin yleisöltä hankittuja varoja. Suomen lain mukaan kyse ei siis tällöin ole luottolaitoksen toimilupaa edellyttävästä toiminnasta.
 
Pikavippitoiminta tarkoittaa toimintaa, jossa vakuudettomia alle kolmen kuukauden pituisia pikalainoja tarjotaan Internetissä tai matkapuhelimen välityksellä. Pikavipit ovat suuruudeltaan noin 100–200 euroa ja tällöin niiden korko on noin 20 euroa. Rahoitustarkastus ei valvo kyselyn kohteena olevia suomalaisia yrityksiä eikä niiden toimintaa.

Suomalaisten pikavippiyritysten asiakaskunta pääosin 20–30-vuotiaita

Ratan selvityksen mukaan aktiivisimmat suomalaiset pikavippiyritykset myöntävät pikalainoja kuukausittain noin tuhannesta useaan tuhanteen kappaletta. Myönnettyjen lainojen kappalemäärästä on kuitenkin vaikea tehdä keskiarvolaskelmaa, sillä suurin osa pikavippiyrityksistä on toiminut vasta vähän aikaa, ja vanhimmatkin yritykset ovat toimineet vain joitakin vuosia.

Pikavippiyritysten asiakaskunta näyttäisi pääosin muodostuvan 20–30-vuotiaista suomalaisista miehistä ja naisista.

Pikavippien todellinen vuosikorko voi olla useita satoja prosentteja. Suomen lainsäädäntö ei edellytä, että pikavippien todellinen vuosikorko olisi ilmoitettava, koska kyse on alle kolmen kuukauden pituisista lainoista. Pikavippien korkoa koskevaan kysymykseen lähes kaikki vastasivat, että kyse on toimitus- ja käsittelykustannuksista. Vastauksissa tarkennettiin myös pikavippien myöntämisestä aiheutuvien kulujen rakennetta: tietojärjestelmien tekninen ylläpito, luottotappioriski, hallintokustannukset, palkat, vuokrat, perimiskulut, markkinointi sekä pikavippien yleinen korkotaso.

Pikavippien suhteellisen lyhyttä takaisinmaksuaikaa perusteltiin alan yleisellä käytännöllä sekä sillä, että se perustuu pikavipin luonteeseen toimia "förskottina" akuutissa rahantarpeessa.

Vain kolmessa muussa EU-maassa vastaavanlaisia pikavippejä kuin Suomessa

Pikavipit siinä muodossa, jossa niitä esiintyy Suomessa, ovat kyselyn perusteella tunnettuja ainoastaan Ruotsissa, Norjassa ja Tshekin tasavallassa. Ruotsin valvoja ilmoitti, että maassa toimii yksi tällainen yritys. Muista maista ei saatu tarkkoja lukuja. Monissa muissa maissa esiintyy kuitenkin monenlaisia variaatioita pikalainoista, esimerkiksi "home credit lenders" Iso-Britanniassa ja Unkarissa sekä yhdysvaltalainen pikalainayritys Maltalla.

Osa EU-maista valvoisi pikavippiyritysten toimintaa, osa taas ei

Lainsäädäntö, joka mahdollisesti koskisi pikavippejä tai niiden valvontaa, vaihteli eri maissa. Yleisesti maat voitaisiin jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, valvottaisiinko pikavippiyrityksiä vai ei.

Pikavippiyrityksiä ei valvottaisi 13 EU-maassa, koska yritykset eivät ota vastaan varoja yleisöltä. Toiminta ei ole tällöin valvottavaa luottolaitostoimintaa. Koska toimintaa ei katsota luottolaitostoiminnaksi, lainoja saa myöntää vapaasti. Monet vastaajat viittasivat kuitenkin tässä kuluttajansuojalainsäädäntöön, joka osaltaan suojaa kuluttajaa velkasuhteessa. Lisäksi joissakin maissa on määritelty korkokatto, joka rajoittaa vuosikoron nousemista huikeaksi.

Pikavippitoiminta vaatisi 10 EU-maassa toimiluvan, ja sitä valvoisi paikallinen pankkivalvontaviranomainen. Osassa näistä maista lainaamistoiminta sellaisenaan on sallittua ainoastaan luotto- ja rahoituslaitoksille, ja sitä valvotaan kuten luottolaitostoimintaa muutenkin. Joissakin maissa pikavippiyritykset luettaisiin rahoituslaitoksiin, joita koskee oma erillinen lainsäädäntönsä.

Lisätietoja antaa

lakimies Päivikki Lehto-Sinisalo, puhelin 010 831 5299.

Liite

Kysymykset suomalaisille pikavippiyrityksille sekä EU:n pankkivalvojille