Yhteenveto sääntelystä

Tällä sivulla on yhteenveto vertailuarvoasetuksen keskeisestä sisällöstä. Asetuksen voimaantulosta kerrotaan tarkemmin Siirtymäajat-sivulla. Muuten  sääntelyyn voi perehtyä tarkemmin säädöksistä, joihin on linkit Sääntely-sivulla.

​Mitä ovat vertailuarvot?

Vertailuarvoja, joihin vertailuarvoasetusta sovelletaan, ovat asetuksen määritelmän mukaan indeksit,

  • joihin viitaten määritetään rahoitusvälineen1 tai rahoitussopimuksen2 nojalla maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo, tai
  • joita käytetään mittaamaan sijoitusrahaston3 arvonkehitystä, kun tarkoituksena on seurata tällaisen indeksin tuottoa tai määritellä salkun koostumus tai laskea tulosperusteinen palkkio.

Indeksi on asetuksen mukaan mikä tahansa luku,

  • joka on julkistettu tai julkisesti saatavilla oleva ja
  • joka määritetään säännöllisesti
    1. kokonaan tai osittain soveltamalla laskukaavaa tai muuta laskentamenetelmää tai arvioimalla
    2. kohde-etuutena olevan yhden tai useamman omaisuuserän arvon tai hintojen, mukaan luettuina arvioidut hinnat, todellisten tai arvioitujen korkokantojen, hintatarjouksien ja sitovien hintatarjousten tai muiden arvojen tai selvitysten perusteella.

Ketä asetus koskee?

Vertailuarvoasetus koskee pääasiassa vertailuarvojen hallinnoijia mutta myös niiden tietolähteitä ja käyttäjiä.

Vertailuarvon hallinnoija on asetuksen mukaan luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on määräysvaltaa vertailuarvon tarjontaan. Hallinnoijan on haettava toimivaltaiselta viranomaiselta toimilupaa tai rekisteröintiä (ks. jäljempänä). Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) pitää toimiluvan saaneista ja rekisteröidyistä viitearvojen hallinnoijista  julkista rekisteriä, joka on saatavilla ESMAn verkkopalvelussa. Hallinnoijia koskevat erilaiset vaatimukset riippuen vertailuarvon tyypistä (ks. jäljempänä).

Tietolähteillä tarkoitetaan asetuksessa luonnollisia ja oikeushenkilöitä, jotka toimittavat hallinnoijille syöttötietoja vertailuarvon määrittämiseen. Tietolähteille, jotka ovat valvottuja yhteisöjä4, asetus asettaa suoraan eräitä hallintoa ja valvontaa koskevia vaatimuksia. Muita tietolähteitä kuin valvottuja yhteisöjä asetus sääntelee epäsuorasti hallinnoijan käytännesääntövaatimusten kautta.

Vertailuarvon käytöllä asetuksen mukaan tarkoitetaan

  • sellaisen rahoitusvälineen liikkeeseen laskua, jossa viitataan indeksiin tai indeksien yhdistelmään
  • rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen mukaisesti maksettavan määrän määrittämistä viittaamalla indeksiin tai indeksien yhdistelmään
  • sellaisen rahoitussopimuksen osapuolena olemista, jossa viitataan indeksiin tai indeksien yhdistelmään
  • sellaisen kulutusluoton lainakoron määrittämistä, joka lasketaan indeksiin tai indeksien yhdistelmään lisättynä marginaalina ja jota käytetään ainoastaan viitteenä rahoitussopimuksessa, jonka osapuolena luotonantaja on
  • sijoitusrahaston arvonkehityksen mittaamista indeksin tai indeksien yhdistelmän avulla, kun tarkoituksena on seurata indeksin tai indeksien yhdistelmän tuottoa, määritellä salkun koostumus tai laskea tulosperusteinen palkkio. ESMAn tulkinnan mukaan pelkkä sijoitusrahaston tuoton vertailu indeksin tai indeksien yhdistelmän tuottoon ei kuitenkaan ole vertailuarvon käyttöä.

Valvotut yhteisöt eivät siirtymäajan jälkeen (ks. Siirtymäajat) voi käyttää indeksejä, jotka ovat asetuksen mukaisia viitearvoja, ellei vertailuarvon hallinnoijaa ole merkitty ESMAn rekisteriin. Tämä kielto koskee myös EU:n ulkopuolisia indeksejä (ks. jäljempänä).

Vertailuarvoa käyttävällä valvotulla yhteisöllä tulee olla myös jatkuvuussuunnitelma siltä varalta, että sen käyttämä vertailuarvo muuttuu olennaisesti tai sen tarjoaminen lakkaa, ja sen on viitattava tähän suunnitelmaan sopimussuhteissaan asiakkaisiin.

Tiedoissa, jotka annetaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvista kuluttajaluottosopimuksista, on ilmoitettava myös vertailuarvon ja se hallinnoijan nimi ja vertailuarvon käytön mahdolliset vaikutukset kuluttajaan.

Jos arvopaperimarkkinalain tai sijoitusrahastolain julkaistava esite koskee siirtokelpoisia arvopapereita tai muita sijoitustuotteita, joissa viitataan vertailuarvoon, liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai henkilön, joka on jättänyt hakemuksen ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on varmistettava, että esite sisältää myös tiedon siitä, onko vertailuarvo ESMAn rekisteriin merkityn hallinnoijan tarjoama.

Vertailuarvojen eri tyypit

Asetus jakaa vertailuarvot kuuteen eri tyyppiin seuraavasti

  • Kriittiset vertailuarvot: vertailuarvot, joita käytetään viitteenä sellaisissa rahoitusvälineissä ja -sopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa, joiden kokonaisarvo on 500 miljardia euroa tai enemmän, tai jos vertailuarvo on jossakin jäsenvaltiossa tunnustettu kriittiseksi asetuksessa tarkemmin säädetyillä perusteilla. Komissio pitää luetteloa kriittisistä vertailuarvoista.
  • Merkittävä vertailuarvo: vertailuarvot, joita käytetään viitteenä sellaisissa rahoitusvälineissä ja -sopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa, joiden kokonaisarvo on 50 miljardia euroa tai enemmän, tai jos vertailuarvolle ei ole lainkaan tai on hyvin vähän markkinaperusteisia korvaavia vertailuarvoja ja vertailuarvon tarjonnan lakkaamisesta aiheutuisi merkittävä kielteinen vaikutus esimerkiksi markkinoiden eheyteen tai vakauteen yhdessä tai useamassa jäsenvaltiossa.
  • Hyödykkeiden vertailuarvot: vertailuarvot, joiden kohde-etuudet ovat rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (1287/2006) mukaisia hyödykkeitä. Hyödykkeiden vertailuarvoihin sovelletaan asetuksen liitteen II erityisiä vaatimuksia, paitsi jos ne ovat säänneltyihin tietoihin perustuvia vertailuarvoja tai jos enemmistö vertailuarvon tietolähteistä on valvottuja yhteisöjä. Hyödykkeiden vertailuarvoihin ei sovelleta asetuksen säännöksiä merkittävistä ja muista kuin merkittävistä vertailuarvoista.
  • Säänneltyihin tietoihin perustuvat vertailuarvot: vertailuarvot, jotka määritetään laskentakaavoja soveltamalla asetuksessa määriteltyjen kauppapaikkojen, esimerkiksi pörssien, toimittamista syöttötiedoista. Säänneltyihin tietoihin perustuviin vertailuarvoihin ei sovelleta asetuksen säännöksiä kriittisistä vertailuarvoista eikä eräitä muitakaan säännöksiä.
  • Korkokantojen vertailuarvot: vertailuarvot, jotka määritetään sellaisten korkojen perusteella, joilla pankit voivat harjoittaa anto- tai ottolainausta muiden pankkien tai muiden rahamarkkinatoimijoiden kanssa. Korkokantojen vertailuarvoihin sovelletaan asetuksen liitteen I erityisiä vaatimuksia eikä niihin sovelleta säännöksiä merkittävistä tai muista kuin merkittävistä vertailuarvoista.
  • Muut kuin merkittävät vertailuarvot: vertailuarvot, joita käytetään viitteenä sellaisissa rahoitusvälineissä ja -sopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa, joiden kokonaisarvo on vähemmin kuin 50 miljardia euroa, ja edellyttäen että ne eivät ole hyödykkeiden eivätkä korkokantojen vertailuarvoja.

Vertailuarvojen hallinnoijien toimilupa ja rekisteröinti

Vertailuarvon hallinnoijan, joka sijaitsee EU:n jäsenvaltiossa, tulee joko saada toimilupa tai se pitää rekisteröidä. Seuraava kaavio kertoo lyhyesti kumpiko vaatimus soveltuu hallinnoijaan.  
 

Vertailuarvot kolmansista maista

Valvotut yhteisöt EU:ssa voivat käyttää sellaisia vertailuarvoja, joiden hallinnoijat ovat kolmansista maista eli EU:n ulkopuolelta vain jos vertailuarvo ja sen hallinnoija on merkitty ESMAn ylläpitämään rekisteriin. Tähän on seuraavat kolme tapaa

  • vastaavuus, jos vertailuarvon hallinnoija on sellaisesta kolmannesta maasta, jossa hallinnoijien sääntely on komission päätöksellä todettu vertailuarvoasetusta vastaavaksi ja hallinnoija ilmoittaa ESMAlle suostumuksensa siihen, että vertailuarvoa käytetään EU:ssa
  • tunnustaminen, jos vertailuarvon hallinnoija kolmannesta maasta ennakolta hankkii asetuksen mukaisen viitejäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta tunnustuksen ja hallinnoija täyttää asetuksen vaatimukset
  • hyväksyminen, lisäksi EU:ssa sijaitseva toimiluvan saanut hallinnoija tai valvottu yhteisö, jolla on selvä ja hyvin määritelty rooli kolmannen maan hallinnoijaa koskevassa valvonta- tai vastuukehyksessä ja joka pystyy tehokkaasti seuraamaan vertailuarvon tarjontaa, voi pyytä toimivaltaista viranomaista hyväksymään kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon EU:ssa käytettäväksi asetuksessa tarkemmin säädetyin edellytyksin.

 1 Rahoitusvälineillä tarkoitetaan sijoituspalvelulaissa määriteltyjä rahoitusvälineitä edellyttäen, että niitä on haettu kaupankäynnin kohteeksi tai niillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla kauppapaikalla tai sisäisen toteuttajan välityksellä.

2 Rahoitussopimuksilla tarkoitetaan kuluttajaluottosopimuksia.

3 Sijoitusrahastoilla tarkoitetaan sijoitusrahastolain mukaisia sijoitusrahastoja ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisia vaihtoehtorahastoja.

4 Valvottuja yhteisöjä ovat mm. luottolaitokset, muut kuluttajaluotonantajat, sijoituspalveluyritykset, henki-, vahinko- ja jälleenvakuutusyritykset, sijoitusrahastot ja niiden rahastoyhtiöt, vaihtoehtorahastojen hoitajat, lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset (ks. tarkemmin 3 artiklan 1 kohdan 17 alakohta).

 

 

 

 

5.6.2018

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.