Seuraamusmaksu
Finanssivalvonta voi määrätä valvottavalle, muulle finanssimarkkinoilla toimivalle oikeushenkilölle tai muulle henkilölle julkisen varoituksen lisäksi seuraamusmaksun.
Seuraamusmaksu valvottavalle tai muulle finanssimarkkinoilla toimivalle
Seuraamusmaksun määräämisen edellytyksenä on, että päätöksen kohde on tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyönyt tai rikkonut
- muulla kuin rikoslain 51 luvussa tai arvopaperimarkkinalain (AML) 8 luvussa säädetyllä tavalla arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 b §:ää (omien osakkeiden hankinta), 2 tai 6 luvun säännöksiä tai niiden nojalla annettuja säännöksiä arvopaperien markkinoinnista, liikkeeseenlaskusta, tarjoamisesta tai tiedonantovelvollisuudesta tai julkisista ostotarjouksista tai tarjousvelvollisuudesta,
- muulla kuin rikoslain 51 luvussa tai arvopaperimarkkinalain (AML) 8 luvussa säädetyllä tavalla arvopaperimarkkinalain 5 luvun 2 tai 12 §:n säännöksiä (sisäpiirintiedon käyttö tai kurssin vääristäminen) tai mainitun luvun 15 §:n nojalla annettuja säännöksiä, tai
- muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla Euroopan yhteisöjen komission esitedirektiivin (2003/71/EY) täytäntöönpanosta annettuja Euroopan yhteisöjen komission asetuksia.
Seuraamusmaksu muulle henkilölle
Seuraamusmaksu voidaan määrätä muulle henkilölle kuin valvottavalle tai muulle finanssimarkkinoilla toimivalle, joka laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla arvopaperimarkkinalain tai sen nojalla annettuja säännöksiä, jotka koskevat
- sisäpiirintiedon käyttöä tai kurssin vääristämistä,
- julkisen kaupankäynnin tai sitä toisessa ETA-valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena olevan taikka tällaisen kaupankäynnin kohteeksi haetun arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamista,
- monenkeskisen kaupankäynnin kohteena meklarilistalla olevan arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamista,
- arvopaperien tarjoamiseen tai julkisen kaupankäynnin tai sitä toisessa ETA-valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta tai
- julkisia ostotarjouksia tai tarjousvelvollisuutta.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä myös Euroopan yhteisöjen komission esitedirektiivin (2003/71/EY) täytäntöönpanosta annettujen asetusten laiminlyönnistä tai rikkomisesta.
Mitä seuraamusmaksua koskevassa Finanssivalvonnasta annetun lain 42 §:ssä on sanottu arvopaperista koskee vastaavasti vakioituja optioita ja termiinejä.
Seuraamusmaksun määräämisen lisäedellytykset
Seuraamusmaksun määrääminen edellyttää lisäksi, että menettely tai laiminlyönti on ollut jatkuvaa, toistuvaa tai suunnitelmallista tai muuten niin moitittavaa, ettei julkista varoitusta voi yksin pitää riittävänä eikä teko tai laiminlyönti kokonaisuutena arvioiden anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
Seuraamusmaksua ei voida määrätä, jos samaa rikkomusta koskeva asia on vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa rikosasiana. Seuraamusmaksua ei voida määrätä myöskään, jos samasta rikkomuksesta on lainvoimaisesti tuomittu rangaistus.
Seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat menettelyn laatu, laajuus ja suunnitelmallisuus, menettelyllä tavoiteltu hyöty ja sillä aiheutettu vahinko. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu on 500–200 000 euroa, mutta kuitenkin enintään 10 % oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän tilikauden liikevaihdosta. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu on 100–10 000 euroa.
Seuraamusmaksu määrätään maksettavaksi valtiolle.
20.5.2011