XBRL-muotoinen raportointi 

Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) on määritellyt yhtenäisen vakavaraisuusraportointikehikon (COREP). CEBS suosittelee, että uudistetussa vakavaraisuusraportoinnissa käytettäisiin XML-pohjaista XBRL-raportointikieltä.

CEBS
COREP

XBRL-raportointikieli

XBRL (eXtensible Business Reporting Language) on suunniteltu taloudellisten tietojen, kuten tilinpäätösten ja kirjanpidon, kuvaamiseen sähköisessä muodossa. Sen käytön tavoitteena ovat kustannussäästöt, suurempi tehokkuus sekä tiedon parempi tarkkuus ja luotettavuus.

XBRL-kieltä kehittää noin 450 suuren yrityksen, organisaation ja viraston voittoa tavoittelematon yhteenliittymä XBRL International. XBRL on avoin standardi, joka on jo käytössä tai tulossa käyttöön useissa maissa.

XBRL on ilmaisuvoimainen kieli, jolla voidaan kuvata joustavasti taloudellisten laskelmien elementit, elementtien hierarkkiset suhteet, elementtien esitysjärjestys, yksinkertaiset elementtien väliset matemaattiset suhteet sekä elementtien nimikkeet eri kielillä. Kieleen on tulossa myös tuki moniulotteisen tiedon sekä elementtien välisten monimutkaisten aritmeettisten ja loogisten suhteiden kuvaamiselle.

XBRL-raportteja voidaan käsitellä automaattisesti. Tietokoneella voidaan mm. analysoida tietoa, jakaa tietoa eteenpäin sähköisesti sekä esittää tiedot useissa erilaisissa ihmisen ymmärtämässä muodoissa. XBRL:n käyttö nopeuttaa huomattavasti tietojen käsittelyä, vähentää virheiden mahdollisuuksia ja mahdollistaa automaattisen tietojen tarkistamisen.

XBRL on yleistymässä nopeasti, ja siitä on tarkoitus tulla taloudellisen tiedonvälityksen standardi.

XBRL International

XML-tausta

XBRL pohjautuu XML-kieleen (Extensible Markup Language), joka on metakieli rakenteellisten kuvauskielten kehittämiseksi. XML:llä saadaan aikaan dokumentteja, joiden rakenne on erotettu sen tietosisällöstä.

XML-dokumentti koostuu elementeistä, ja ne muodostavat hierarkkisen rakenteen. Jokaisessa XML-dokumentissa on vain yksi juuritason elementti. Elementti koostuu alku- ja lopputunnisteesta, esim. <nimi>…</nimi>. Elementti voi sisältää myös attribuutteja, esim. <nimi id="123">…</nimi>.

XML

Nimiavaruudet

Samassa dokumentissa voidaan käyttää useita eri kuvauskieliä, jotka erotetaan toisistaan nimiavaruuksien (namespaces) perusteella.

Nimiavaruus ilmaistaan käyttämällä elementin nimen alussa nimiavaruuden nimeä ja kaksoispistettä. Nimiavaruudet tunnistetaan kunkin dokumentin alussa URI:n (Uniform Resource Identifier) avulla, esim. xmlns:omans=http://oma.com/omans. Näin dokumentissa voi esiintyä samannimisiä elementtejä, jotka kuitenkin kuuluvat eri nimiavaruuteen. Esimerkiksi <title>-elementti voi tarkoittaa joko dokumentin otsikkoa tai henkilön arvonimeä, jolloin nimiavaruusmäärittelyä käytetään ilmaisemaan yksiselitteisesti kummasta on kysymys (esim. <person:title> tai <document:title>).

XBRL-dokumenteissa esiintyviä kuvauskieliä ovat mm. XML-, XBRL-, XML Schema - ja XLink-kielet.

Skeemat

Skeemojen avulla voidaan määritellä XML-dokumenttien rakenne ja tietotyypit. Niiden perusteella voidaan tarkistaa, onko dokumentti rakenteeltaan ja tietotyypeiltään oikeanmuotoinen. Skeema sisältää määritykset käytettävistä elementeistä ja attribuuteista sekä niiden mahdolliset oletusarvot. Lisäksi voidaan antaa lisätietoja dokumenttien tarkoituksista ja käytöstä.

XBRL:ssä käytetään XML Schema -kieltä dokumenttien määrittelyyn. Sillä voidaan määritellä elementeille monitahoisia sekä yksinkertaisia tyyppejä. Monitahoisen tyypin (complex type) elementeillä on alielementtejä tai ne sisältävät attribuutteja. Yksinkertaisen tyypin (simple type) elementit eivät sisällä alielementtejä, vaan ainoastaan tietosisältöä.

XML Schema -määrittelyn annotation-elementtissä voidaan kuvata dokumenttiin liittyviä merkintöjä sekä ihmisen luettavassa että tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Annotation-elementin appinfo-alielementissä voi esimerkiksi linkittää muita tiedostoja skeematiedostoon.

XML Schema -tiedostoon voidaan tuoda muita skeematiedostoja import-elementtiä käyttäen. Jokaiselle tuotavalle skeemalle on määriteltävä oma nimiavaruutensa. Skeemojen tuonnista on hyötyä, sillä tällöin kaikkea ei tarvitse määritellä yhdessä tiedostossa.

Linkitys

XBRL-kielessä käytetään linkitykseen XLink-kieltä. Kielen tarkoituksena on luoda tai kuvata linkkejä eri resurssien välillä. Sekä yhdensuuntaiset linkit että monimutkaiset linkitysrakenteet ovat mahdollisia. Kahden resurssin välinen suhde voidaan määritellä luomalla metatietoa sisältävä linkki niiden välille.

Taksonomia

Taksonomia (taxonomy) voidaan käsittää raporttien rakenteen kuvauksena. Se sisältää tiedon mm. dokumentissa esiintyvistä tiedoista, niiden yhteyksistä toisiinsa sekä niistä käytettävistä nimikkeistä.

Taksonomia voi olla joko tiettyä kirjanpitomenetelmää käyttävä tai siihen voidaan liittää omia määrityksiä.

XBRL-taksonomian perusrakenne

XBRL-taksonomia koostuu skeematiedostosta (.xsd) ja linkkitiedostoista (.xml).

Skeematiedostossa kuvataan laskelman elementit XML Schema -kieltä käyttäen yksiulotteisena ilman rakennetta. Elementeille määritellään tarvittavat ominaisuudet, kuten nimi, tietotyyppi ja abstraktisuus.

Linkkitiedostoissa kuvataan puolestaan XLink-kieltä käyttäen elementtien väliset hierarkkiset suhteet (rakenteen kuvaus), elementtien esitysjärjestys, elementtien väliset matemaattiset suhteet, elementtien selväkieliset nimikkeet ja viittaukset elementtiin liittyvään sääntelyyn.

Linkkitiedostoja on toistaiseksi viittä tyyppiä:

  • Suhdemäärittelyssä (definition linkbase) määritellään dokumentin osien keskinäiset suhteet ja hierarkia. Taulukon suhdemäärittelyssä määritellään lisäksi siihen kuuluvat mahdolliset dimensiot sekä solut, joita ei ole tarkoitus raportoida.
  • Laskutoimitus (calculation linkbase) määrittää sen, miten sisältö on laskettu. Näin ollen tietoja analysoitaessa laskut voidaan tarkastaa ohjelmallisesti ja laskennallinen tiedon eheys voidaan todentaa. Laskutoimitukset ovat kuitenkin rajoittuneet vain yhteen- ja vähennyslaskuun. Tulevaisuudessa on kuitenkin tulossa XBRL Formula -spesifikaatio, jolla voidaan määritellä aritmeettisia ja loogisia lausekkeita.
  • Esitystapa (presentation linkbase) määrittää sen, miten tiedot järjestetään esitettäessä.
    Nimike (label linkbase) määrittelee elementin ihmisten luettavissa olevan nimen. Koska nimikkeet ovat erillisessä tiedostossa, voidaan niitä muuttaa koskematta muihin tiedostoihin vain kyseistä nimiketiedostoa muuttamalla. Näin ollen esimerkiksi raportin esittäminen eri kielillä on yksinkertaista.
  • Viittauksia (reference linkbase) voidaan käyttää liittämään elementti esimerkiksi lainsäädäntöön tai direktiiviin, joka määrää kyseisen elementin raportointia.

COREP-Fin-taksonomia

Rahoitustarkastuksen määrittämä COREP-Fin-taksonomia perustuu EU-tason COREP-taksonomiaan. EU-tason taksonomiaa on muokattu tuottamalla kustakin muutettavasta taksonomiaskeemasta ns. laajennus.

Laajennus on tuotettu perustamalla ensin uusi tyhjä taksonomiatiedosto ja liittämällä XML:n import-komentoa käyttäen muokattava taksonomiaskeema uuden tiedoston osaksi. Uuteen tiedostoon on toteutettu muutokset säilyttäen alkuperäinen tiedosto koskemattomana. Räätälöity taksonomia sisältää näin ollen kaiken alkuperäisen taksonomian toiminnallisuuden.

Jokaisella taulukolla, dimensiolla ja mittaristolla on oma laajennuksensa.

Tietojen mallinnus

COREP-Fin-taulukot (template) on mallinnettu mittarien (primary items) ja dimensioiden (dimension) avulla.

Yleensä taulukon sarakkeita vastaavat mittarit ovat muuttujia, joiden arvoista ollaan kiinnostuneita.Yhteen taulukkoon liittyvää mittareiden joukkoa kutsutaan mittaristoksi.

Dimensiot ovat luokitustekijöitä, joiden avulla mittarien arvoja luokitellaan. Dimensioita voi olla mielivaltainen määrä. COREP-tiedonkeruussa tyypillisiä dimensioita ovat vastuuryhmä (Exposure Class) ja riskipaino (Risk Weight).

Sekä mittaristo että dimensiot voivat olla hierarkisia.

COREP-Fin-taksonomian rakenne

COREP-Fin-taksonomia rakentuu taulukoita vastaavista taulukkotaksonomioista (template taxonomy), mittaristoja vastaavista mittaristotaksonomioista (primary items taxonomy) sekä dimensioita vastaavista dimensiotaksonomioista (dimension taxonomy).

Mittarit kuvaavat raportoitavia tietoja ja dimensiot skenaarioita, joiden asiayhteydessä tiedot raportoidaan. Taulukot ovat mittareiden ja dimensioiden yhdistelmiä. Samaa dimensiota voidaan käyttää useassa eri taulukossa.

Yksittäinen raportoitava solu taulukossa on yhden mittarin ja mielivaltaisen dimensiomäärän yhdistelmä. Taulukossa olevat harmaat solut ovat suljettuja eikä niitä raportoida.

Kukin taksonomia muodostuu XBRL-standardin perusteella laadituista XML Schema -tiedostosta sekä linkkitiedostoista.

Eroavaisuudet EU-tason taksonomiaan

COREP-Fin-taksonomiassa on määritelty elementtien suomenkieliset nimikkeet sekä tiedonkeruusovelluksessa käytettävät rivi- ja saraketunnukset.

Taksonomiassa on lisäksi yksi uusi taulukko: MKR SA FXa (t-ma-fi). Kyseisessä taulukossa on uusi dimensio Valuutoittaiset positiot (d-ma-fi).

Koostetaksonomia

EU-tason COREP-taksonomiassa kutakin taulukkoa vastaa yksi instanssi, joten yhteensä taksonomian perusteella syntyy 18 instanssia. Koostetaksonomia on taksonomia, joka kokoaa yhteen tarvittavien taulukoiden taksonomiat raportoinnin kannalta yhdeksi kokonaisuudeksi. Koko taksonomian käyttö helpottuu, kun raporteissa tarvitsee viitata vain yhteen skeematiedostoon, ja kaikki raportoitavat tiedot ovat yhdessä fyysisessä instanssissa.

Koostetaksonomioita on kuusi:

  • Luottolaitokselle (rl-cisolo-fi-2006-07-01.xsd)
  • Luottolaitoksen konsolidointiryhmälle (rl-ciconso-fi-2006-07-01.xsd)
  • Sijoituspalveluyritykselle (rl-ifsolo-fi-2006-07-01.xsd)
  • Sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmälle (rl-ifconso-fi-2006-07-01.xsd)
  • Rahastoyhtiöille (rl-250-fi-2008-01-01.xsd)
  • Omaisuudenhoitoa harjoittaville rahastoyhtiöille (rl-252-fi-2008-01-01.xsd)

Koostetaksonomioiden välillä saattaa olla pieniä eroavaisuuksia.

COREP-Fin-taksonomia

18.1.2012