Mitä on joukkorahoitus?

Joukkorahoituksella tarkoitetaan yleensä suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyyn hankkeeseen. Joukkorahoitus on tapa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Rahoitus kerätään yleensä laajalta joukolta pieninä summina halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi, ja usein Internetissä toimivien palvelualustojen kautta.

Joukkorahoituksessa voidaan erottaa monia toisistaan toiminnallisesti ja taloudellisesti eroavia muotoja. Seuraava luettelo ei ole tyhjentävä, vaan kuvaa tällä hetkellä markkinoilla esiintyviä joukkorahoitusmuotoja. Joukkorahoitus on kehityksensä alkuvaiheessa, ja on todennäköistä, että mallit muuttuvat ja kehittyvät tulevaisuudessa.

Joukkosponsorointi

  • Lahjoituspohjaisessa joukkorahoituksessa yleisöltä kerätään lahjoituksia tiettyyn hankkeeseen tietyn ajanjakson ajan mainostamalla keräystä Internetin ja sosiaalisen median välityksellä.
  • Palkintopohjaisessa tai ennakkomyyntiin perustuvassa joukkorahoituksessa rahoittajille tarjotaan jonkinlaista vastiketta, kuten mahdollisuus osallistua rahoittamaansa kulttuurikokemukseen tai tuote, joka on kehitetty ja valmistettu kerätyillä varoilla.

Joukkosijoittaminen

  • Voitto-osuusjärjestelmissä sijoittajalle luvataan osa rahoitettavan hankkeen tuottamista tulevista voitoista.
  • Arvopaperipohjaisessa tai sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa yritykset laskevat sijoittajia varten liikkeeseen osakkeita tai velkainstrumentteja. Menettely poikkeaa säännellystä listautumisannista muun muassa siten, että liikkeeseen lasketuilla osakkeilla ei yleensä käydä kauppaa jälkimarkkinoilla eikä niihin liity merkintätakuuta.
  • Joukkolainaamisessa kampanjan järjestäjät lainaavat yleisöltä rahaa ja lupaavat maksaa pääoman takaisin tietyillä ehdoilla korkoineen tai ilman korkoa.

Sääntely

Joukkorahoituslaki on tullut voimaan 1.9.2016. Sitä sovelletaan laina- ja sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen, ja sen mukaan joukkorahoituksen välittäjän on rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Joukkorahoituksen toimintamalli voi olla myös muun sääntelyn piirissä eli sovellettavaksi voi tulla esimerkiksi rahankeräyslaki, kauppa- tai kuluttajansuojalaki taikka rahoitusmarkkinalainsäädäntö kuten luottolaitoslaki, sijoituspalvelulaki, laki vaihtoehtorahastojen hoitajista ja arvopaperimarkkinalaki.

Mitä sijoittajan kannattaa tarkistaa

Sijoittajan näkökulmasta joukkorahoitus tarjoaa uusia sijoituskohteita. Osinkoverotussäännökset voivat osaltaan lisätä joukkorahoituksen houkuttelevuutta, sillä listaamattomista yrityksistä saa edullisemmin verotettuja osinkoja kuin pörssiyhtiöistä. Joukkorahoitus tarjoaa sijoittajalle myös mahdollisuuden valita suoraan kohde, mihin varoja sijoittaa.

Joukkorahoituksen monimuotoisuudesta ja alan vakiintumattomuudesta johtuu, että sijoittajan näkökulmasta toimintaan liittyy myös monenlaisia riskejä ja haasteita. Joukkorahoitukseen osallistuvan sijoittajan onkin syytä selvittää, mihin sitoutuu. Aloittavien yritysten rahoittaminen on luonteeltaan riskisijoittamista ja pääomasijoittamista – säänneltyjä jälkimarkkinoita ei kuitenkaan ole, ja on mahdollista, että koko sijoitus voi menettää arvonsa.

Muista!

  • Tiedosta riski sijoitetun pääoman mahdollisesta menettämisestä
  • Selvitä etukäteen, mitä sijoittajalle tarjotaan
  • Tutustu rahoitusmalliin, sen tekniikkaan, sopimuksiin ja käytännön toimintatapoihin.
  • Kysy, pohdi, tutki – onhan kyseessä oikea ja sallittu joukkorahoitushanke todelliseen tarkoitukseen?
  • Älä sijoita, jos et saa riittävästi tietoa perustellun sijoituspäätöksen tueksi.

Varojen lainaaminen yksityishenkilöille ns. vertaislainanannon kautta

Vertaislainatoiminnassa yksityiset sijoittajat lainaavat varojaan toisille yksityishenkilöille jonkin luotonvälittäjäyrityksen tarjoaman palvelun kautta.

Vertaislainatoiminta ei ole toistaiseksi luvanvaraista toimintaa eikä siten esimerkiksi luottoja välittävän yrityksen hallintohenkilöihin, sisäiseen valvontaan tai riskienhallintajärjestelmiin kohdistu viranomaisvalvontaa. Myöskään vertaislainayritysten esittämiin mahdollisiin luottoluokituksiin lainanottajista ei kohdistu valvontaa. Osalla vertaislainatoimijoista toiminta on kuitenkin sellaista, jonka viranomaiset katsovat kuuluvan Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin ja valvontaan.

 

 

 

 

5.9.2016

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 010 831 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.