Warrantit 

Warrantti on pankin tai sijoituspalveluyrityksen asettama arvopaperi, joka kohdistuu johonkin kohde-etuuteen. Kohde-etuus on yleensä osake tai indeksi, mutta se voi myös olla esimerkiksi mikä tahansa hyödyke tai valuutta. Warranteilla on aina rajoitettu voimassaoloaika (juoksuaika). Warranteilla käydään kauppaa pörssissä kuten osakkeella.

Warranttisijoittamiseen liittyy merkittävä riski: warrantin arvonmuutokset voivat olla huomattavasti kohde-etuuden muutoksia voimakkaampia, ja siksi riski sijoitetun pääoman menettämisestä onkin hyvin suuri.

Warrantteja lasketaan yleensä liikkeeseen warranttiohjelman kautta. Kun warrantteja tarjotaan yleisölle, liikkeeseenlaskijan on laadittava esite. Tällöin esite koostuu ohjelmaesitteestä sekä warranttikohtaisista ehdoista. Ohjelmaesitteessä esitetään tarjottavien warranttien yleiset ehdot sekä liikkeeseenlaskijaa koskevat tiedot. Warranttikohtaisissa ehdoissa esitetään kunkin yksittäisen warrantin ehdot. Näitä ovat esim. warrantin kohde-etuus, toteutushinta sekä juoksuaika.

Esitteet ovat Fivan ja liikkeeseenlaskijoiden internetsivustoilla. Warranttien perustiedot ovat pörssin sivuilla.

Kaupankäynti

Warranteilla käydään kauppaa NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä. Kurssitietoja saa esimerkiksi internetistä ja sanomalehdistä. Warrantteihin sijoittavalla täytyy olla arvo-osuustili.

Warranttien kaupankäynnissä keskeisessä osassa on warrantin liikkeeseenlaskijan antama markkinatakaus. Markkinatakauksessa liikkeeseenlaskija sitoutuu antamaan warrantille koko jatkuvan kaupankäynnin ajan osto- ja myyntinoteerauksen. Markkinatakauksen ehdot on kuvattu warranttia koskevassa esitteessä. Ehdoissa on määritelty esimerkiksi osto- ja myyntinoteerauksen välisen hintaeron enimmäismäärä. Markkinatakauksen ehdot voivat vaihdella huomattavasti sekä liikkeeseenlaskija- että warranttikohtaisesti.

Uudet warranttituotteet

Perinteisten osto- ja myyntiwarranttien lisäksi markkinoille on viime vuosina tullut monia uudentyyppisiä warranttituotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi ns. turbowarrantit ja horisonttiwarrantit.

  • Turbowarranttien erityispiirteisiin kuuluu se, että warrantti voi erääntyä arvottomana jo kesken juoksuajan. Tällaisen warrantin riski onkin perinteisiä warrantteja suurempi, ja siksi tuotteeseen sijoittaminen edellyttää markkinoiden aktiivista seurantaa.
  • Horisonttiwarranteissa tuottoa kertyy jokaiselta päivältä, jona kohde-etuuden arvo pysyy ennalta määrätyn hintavaihteluvälin rajoissa. Warrantin tuotto on siis sitä suurempi, mitä suuremman osan juoksuajasta warrantti pysyy tämän vaihteluvälin sisällä. Päinvastoin kuin tavallisissa osto- ja myyntiwarranteissa, horisonttiwarrantissa sijoittaja hyötyy kohde-etuuden vähäisestä volatiliteetista.

Warranttien tuoton määräytyminen

Warrantin toteutushinta määrittää hinnan, jolla sijoittajalla on oikeus ostaa (ostowarrantti) tai myydä (myyntiwarrantti) kohde-etuus tiettynä päivänä tiettyyn hintaan. Warrantin kerroin puolestaan osoittaa, kuinka monta warranttia tarvitaan kohde-etuuden ostamiseen tai myymiseen. Jos kerroin on esim. 10, sijoittaja tarvitsee 10 warranttia yhden kohde-etuutena olevan osakkeen ostamiseen tai myymiseen warrantin päättymispäivänä.

Mikäli warrantilla on eräpäivänään arvoa, sijoittaja saa vastaavan summan joko rahana (nettoarvon tilitys) tai arvo-osuuksina (fyysinen toimitus). Suomessa on toistaiseksi ollut käytössä nettoarvon tilitys. Nettoarvon tilitystä ja fyysistä toimitusta kutsutaan warrantin toteuttamiseksi. Eurooppalainen warrantti toteutetaan päättymispäivänä. Amerikkalaisessa warrantissa taas sijoittaja voi vaatia toteutusta milloin tahansa voimassaoloaikana.

Warrantti voi eräpäivänään olla arvoton, ja silloin sijoittaja menettää sijoituksensa. Ostowarrantti erääntyy arvottomana, jos kohde-etuuden arvo on eräpäivänä warrantin toteutushintaa alhaisempi. Myyntiwarrantti puolestaan erääntyy arvottomana, jos kohde-etuuden arvo on eräpäivänä warrantin toteutushintaa korkeampi.

Warranttien hyvät ja huonot puolet

Vipuvaikutuksen johdosta warranttien arvonmuutos on lähtökohtaisesti aina kohde-etuuden arvonmuutosta suurempi. Warranteilla on siis mahdollista tavoitella huomattavasti suurempia tuottoja kuin monilla muilla sijoitusvaihtoehdoilla. Warranttien avulla on myös mahdollista sijoittaa hyvin monenlaisiin kohde-etuuksiin sekä hyvin erilaisiin tuottorakenteisiin. Lisäksi warranteilla on mahdollista hakea tuottoa myös laskevilta markkinoilta.

Toisaalta vipuvaikutuksen kääntöpuolena on warranttisijoittamiseen liittyvä hyvin suuri riski. Warrantin arvonmuutokset voivat olla huomattavasti kohde-etuuden muutoksia voimakkaampia, ja siksi riski sijoitetun pääoman menettämisestä onkin hyvin suuri. Warranttien suhteellisen lyhyt juoksuaika lisää myös epäedullisiin kurssimuutoksiin liittyvää riskiä esim. osakkeisiin verrattuna. Koska warranttien juoksuaika on lyhyt, kohde-etuuden arvo ei välttämättä ehdi nousta takaisin aiemmalle tasolle ennen warrantin päättymispäivää. Lisäksi warrantteihin sisältyy riski liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyydestä.

Warrantteihin liittyvät ehdot voivat myös olla hyvin moninaiset. Siksi tuotteeseen on perehdyttävä huolella ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Warranttisijoittajan täytyy myös hallita warrantteihin liittyvä termistö, joka monilta osin eroaa muiden sijoitustuotteiden termistöstä.

28.10.2013