Säästö- ja sijoitusvakuutusten tuotot ja kustannukset

Tuoton kertymistapa

Säästö- ja sijoitusvakuutukset voidaan jakaa tuoton kertymistavan perusteella sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin, joissa tuotto kertyy asiakkaan valitsemien sijoituskohteiden arvon kehityksen perusteella, ja laskuperustekorkoisiin vakuutuksiin, joissa tuotto kertyy niin kutsutun laskuperustekoron tai muun sopimuskoron perusteella. Tarjolla on myös vakuutuksia, joissa vakuutuksenottaja voi jakaa säästönsä sijoitussidonnaiseen ja laskuperusteisen osan välillä.

  • Sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa vakuutusyhtiö hankkii vakuutuksenottajan vakuutusmaksuilla niitä sijoituskohteita (yleisimmin osuuksia sijoitusrahastoista), joiden arvonkehitykseen vakuutuksenottaja on valinnut säästönsä kehityksen sidottavaksi. Vakuutusyhtiö on näiden sijoitusten omistaja. Vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksenottajalle tuottoa sen perusteella, miten sijoitusten arvo kehittyy.
  • Laskuperustekorkoisessa vakuutuksessa vakuutusyhtiö sijoittaa vakuutusmaksuista kertyneet varat. Tuotto muodostuu tavallisesti vakuutussopimuksessa sovitusta laskuperustekorosta ja asiakashyvityksestä. Laskuperustekorko voi olla kiinteä korko (esimerkiksi 0 tai 1,5 %) tai johonkin korkotekijään sidottu korko (esimerkiksi 3 kk:n euribor). Asiakashyvitysten myöntämisestä päättää vuosittain vakuutusyhtiö.

Kulut vaikuttavat merkittävästi nettotuottoon

Vakuutuksesta ja siihen liitetyistä sijoituskohteista perittävät kulut vaikuttavat verotuksen ohella oleellisesti vakuutuksen nettotuottoon, joten niihin on syytä perehtyä ennen vakuutussopimuksen solmimista.

Vakuutusyhtiöt perivät säästö- ja sijoitusvakuutusten ylläpitämisestä erilaisia kuluja ja palkkioita. Lisäksi kuluja peritään vakuutukseen liitetyistä sijoituskohteista, kuten esimerkiksi sijoitusrahastoista ja ns. sijoituskoreista. Kuluja ja palkkioita peritään yleensä riippumatta siitä, kertyykö vakuutussäästöille tuottoa vai ei.

Vakuutusyhtiön perimiä kuluja arvioitaessa kannattaa kiinnittää prosenttilukujen lisäksi huomiota siihen, mistä erästä kulu tai palkkio määritellään. Yleisiä vakuutusyhtiön perimiä kuluja ovat esimerkiksi

  • prosentuaaliset osuudet maksetuista vakuutusmaksuista
  • prosentuaaliset vuosittaiset hoitopalkkiot vakuutussäästöistä
  • toimenpidemaksut yksittäisten toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista, kuten esimerkiksi rahastojen vaihdosta
  • vakuutussäästöjen ennenaikaisesta nostamisesta eli ns. takaisinostosta
  • säästö- ja sijoitusvakuutukseen yleisesti liitettävän kuolemanvaraturvan ylläpitämisestä perittävä vakuutusmaksu.

Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa kokonaisvaikutukseltaan merkittävä kuluerä on sijoituskohteiksi valittujen rahastojen ja rahastokorien hoidosta perittävät palkkiot. Näitä palkkioita ei peritä suoraan vakuutuksenottajalta, mutta ne pienentävät vakuutuksesta saatavaa tuottoa. Ne voivat olla suurempi kuluerä kuin vakuutusyhtiön perimät liikekulut ja hoitopalkkiot. Näin ollen vakuutuksen nettotuottoa ja kokonaishintaa arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös sijoituskohteista aiheutuva kulurasitus.

Vakuutuksen hakijalle on annettava Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden1 mukaan laaditut tarjouslaskelman avaintiedot.

Tarjouslaskelman avaintiedot perustuvat olettamalle, että säästövarojen tuotto on nolla (ns. nollatuottolaskelma). Nollatuottolaskelma on hyödyllinen kulujen vertailemisessa ja vakuutuksen hakijan kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota laskelmassa esitettyihin vuotuisiin kuluihin.

Jos vakuutuksen hakijalle annetaan tarjouslaskelmia, tulee yhden niistä olla Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaan  laadittu. Tällöin tarjouslaskelman ja  tarjouslaskelman avaintietojen on nollatuottolaskelman lisäksi sisällettävä sijoitussuunnitelman mukaisen tuotto-oletuksen pohjalta lasketut tuotot ja kulut.

1Vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin liittyy siirtymäsäännöksiä: katso Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden (10/2012) luku 6 sekä valvottavatiedote 21/2013.

Katso myös

  • Selvitykset henkivakuutusyhtiöiden kohtuusperiaatteen toteutumisesta:
     2010 
     2008 ja 2009 

 

 

3.4.2014

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.