Sijoitusrahastoihin liittyvät riskit

Sijoitusrahastoihin liittyvät samat riskit kuin kaikkeen muuhunkin sijoittamiseen. Tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, eikä rahaston aikaisempi kehitys ole tae tulevasta kehityksestä.

Tuotto ja riski kulkevat lähes aina käsi kädessä. Mitä enemmän jonkin sijoituskohteen arvo heilahtelee, sitä riskisempi se on. Korvaukseksi arvonheilahtelusta sijoittaja usein saa riskitöntä sijoituskohdetta paremman tuoton.

Sijoitusrahastot hajauttavat varansa

Sijoitusrahastot hajauttavat varansa yleensä kymmeniin eri sijoituskohteisiin. Hajautus pienentää riskiä, eikä yhden sijoituskohteen arvonlasku välttämättä romauta koko sijoitusrahaston arvoa.

Korkorahastot sijoittavat varansa korkoa tuottaviin joukkolainoihin

Lyhyen koron rahastot pyrkivät pitämään sijoitustensa korkoriskin pienenä sijoittamalla juoksuajaltaan lyhyisiin joukkolainoihin. Lyhyen koron rahastot voi jakaa rahamarkkinarahastoihin ja muihin lyhyen koron rahastoihin. Rahamarkkinarahastoja pidetään kaikkein vähäriskisimpinä rahastoina.

Pitkän koron rahastot hakevat korkeampaa tuottoa sijoittamalla juoksuajaltaan pitkäaikaisiin, tyypillisesti valtioiden liikkeeseenlaskemiin joukkolainoihin. Tällaisten rahastojen korkoriski on suurempi kuin lyhyen koron rahastoilla. Yrityslainarahastot sijoittavat yritysten joukkolainoihin. Yrityslainojen luottoriski on valtionlainoja suurempi, onhan yrityksellä suurempi riski ajautua konkurssiin kuin verotuloja saavalla valtiolla.

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä joukkolainoihin että osakkeisiin

Yhdistelmärahastojen riskit vaihtelevat hyvin paljon riippuen siitä, miten varat on jaettu osake- ja korkosijoitusten kesken. Yleistäen voi sanoa, että yhdistelmärahastot sijoittuvat riskiltään korko- ja osakerahastojen välimaastoon.

Osakerahastot sijoittavat varansa osakkeisiin

Mitä pienemmälle ja vähemmän kehittyneelle osakemarkkinalle rahasto sijoittaa, sitä suurempi sen riski on. Maailmanlaajuisesti suuryrityksiin sijoittavien rahastoja pidetään yleensä riskiltään pienempinä kuin pieniin kehittyvien maiden pörsseihin sijoittavia rahastoja.

Sijoittajille on lisäksi tarjolla niin kutsuttuja hedge-, kiinteistö- ja raaka-ainerahastoja. Näiden rahastojen sijoitustyyleissä on hyvin suuria eroja, ja siksi myös niiden riskeissä on suuria eroja.

Sijoitusrahastoihin liittyviä riskejä

Yleisin sijoitusrahastoihin liittyvä riski on niin kutsuttu markkinariski. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaston arvo laskee, koska sen sijoituskohteiden arvo laskee.

Rahaston arvo voi laskea myös siitä syystä, että rahaston hoitaja on epäonnistunut sijoituskohteiden valinnassa. Tätä kutsutaan aktiiviriskiksi.

Likviditeettiriski tarkoittaa rahaston sijoitusten heikkoon vaihdettavuuteen liittyvää riskiä. Tietyissä markkinatilanteissa vähän vaihdettuja arvopapereita voi olla vaikea myydä.

Vieraisiin valuuttoihin sijoittaviin rahastoihin liittyy valuuttakurssiriski. Valuuttakurssien keskinäisten liikkeiden vuoksi ulkomaisten sijoitusten arvo voi laskea sijoittajan kotimaan valuutassa laskettuna.

Erityisesti korkorahastoihin liittyy korkoriski, eli korkojen noustessa korkorahaston arvo voi laskea. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustua uusille korkosijoituksille saa paremman koron kuin ennen koronnousua hankituille korkosijoituksille. Tämä näkyy heti markkinoilla joukkolainojen arvojen laskuna.

Korkorahaston arvoa voi painaa myös luottoriski. Jos sijoittajat katsovat joukkolainan liikkeeseenlaskijan kyvyn selviytyä veloistaan heikentyneen, he vaativat entistä parempaa korkoa korvaukseksi luottoriskin kasvusta. Tällöin joukkolainan arvo laskee.

Rahastojen riskejä kuvaavat mittarit

  • Volatiliteetti kuvaa rahaston arvonheilahtelujen voimakkuutta. Mitä suurempi on rahaston vuotuinen volatiliteetti, sitä suurempi on rahaston arvonheilahteluun liittyvä riski.
  • Duraatio kuvaa kassavirroilla painotettua korkosijoituksen takaisinmaksuaikaa. Se ilmoitetaan yleensä vuosissa. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on korkoriski.
  • Modifioitu duraatio on korkoriskiä kuvaava tunnusluku. Jos rahaston sijoitusten modifioitu duraatio on kolme, yhden prosentin muutos korkotasossa muuttaa salkun arvoa kolme prosenttia.

Täydellistä riskimittaria ei ole olemassa. Kaikki riskimittarit perustuvat jo toteutuneeseen historiaan tai oletuksiin. Volatiliteetti voi olla matalimmillaan juuri ennen romahdusta, eikä duraatio ota huomioon joukkolainojen luottoriskiä. Kummallakaan mittarilla ei pystytä varoittamaan likviditeettiriskistä.

 

 

 

16.11.2011

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.