Rahastojen ominaisuuksia

Rahastot voi jakaa kolmeen pääluokkaan: tavallisiin sijoitusrahastoihin, erikoissijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahastoja sääntelee sijoitusrahastolaki, jossa määritellään esimerkiksi mihin sijoitusrahastot saavat sijoittaa ja miten varat pitää hajauttaa eri sijoituskohteisiin. Finanssivalvonta vahvistaa sijoitusrahastojen säännöt. Nämä rahastot ovat sijoitusrahastodirektiivin mukaisia sijoitusrahastoja eli UCITS-rahastoja.

Erikoissijoitusrahastot

Erikoissijoitusrahastoiksi kutsutaan rahastoja, jotka poikkeavat sijoitusrahastolain mukaisesta riskin hajauttamisen periaatteesta. Kun tavallisessa sijoitusrahastossa tulee olla vähintään 16 eri sijoituskohdetta, erikoissijoitusrahastossa kohteita voi olla vähemmän.  Rahaston nimestä on selvittävä, että se on erikoissijoitusrahasto.

Finanssivalvonta on vahvistanut erikoissijoitusrahastojen säännöt. Maaliskuussa 2014 astui voimaan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, minkä vuoksi Finanssivalvonta ei enää vahvista erikoissijoitusrahastojen sääntöjä. Nämä rahastot kuuluvat jatkossa vaihtoehtorahastojen joukkoon.

Vaihtoehtorahastot

Vaihtoehtorahastot ovat rahastoja, jotka voivat sijoittaa lähes mihin tahansa. Niiden sijoitustoimintaa ei ole säännelty, sen sijaan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista määrittelee miten toiminta on järjestettävä ja mitä tietoja sen on annettava viranomaisille ja sijoittajille. Suomessa ei-ammattimaisille sijoittajille saa tarjota vaihtoehtorahastoja, jos rahaston hoitajalla on toimilupa sekä rahastosta on laadittu avaintietoesite. Finanssivalvonta ei vahvista vaihtoehtorahastojen sääntöjä. Vaihtoehtorahastoja voivat olla esim. hedge-, kiinteistö-,  pääoma-, hyödyke- tai infrastruktuurirahastot.

Rahastoja luokitellaan myös sijoituskohteiden mukaan

Rahastot luokitellaan usein sijoituskohteidensa mukaan.

  • Osakerahastot sijoittavat nimensä mukaisesti pääasiassa osakkeisiin. Monet osakerahastot käyttävät sijoitustoiminnassaan myös johdannaisia. Johdannaisten käyttö selviää rahaston säännöistä ja esitteistä. Mitä pienemmälle ja vähemmän kehittyneelle osakemarkkinalle rahasto sijoittaa, sitä suurempi sen riski on. Maailmanlaajuisesti suuryrityksiin sijoittavien rahastojen riskejä pidetään yleensä pienempinä kuin pieniin kehittyvien maiden pörsseihin sijoittavia rahastoja.
  • Korkorahastoja ovat lyhyen koron, keskipitkän koron ja pitkän koron rahastot. Korkorahastot sijoittavat varansa korkoa tuottaviin joukkolainoihin. Lyhyen koron rahastot pyrkivät pitämään sijoitustensa korkoriskin pienenä sijoittamalla juoksuajaltaan lyhyisiin joukkolainoihin. Lyhyen koron rahastot voi vielä jakaa rahamarkkinarahastoihin ja muihin lyhyen koron rahastoihin. Rahamarkkinarahastoja pidetään kaikkein vähäriskisimpinä rahastoina. Pitkän koron rahastot hakevat korkeampaa tuottoa sijoittamalla juoksuajaltaan pitkäaikaisiin joukkolainoihin.
  • Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin, esimerkiksi joukkolainoihin. Osake- ja korkosijoitusten väliset painoarvot määritellään rahaston säännöissä. Yhdistelmärahastojen riskit vaihtelevat riippuen siitä, miten varat on jaettu osake- ja korkosijoitusten kesken. Yleistäen voi sanoa, että ne sijoittuvat riskiltään korko- ja osakerahastojen välimaastoon.
  • Rahasto-osuusrahastoiksi eli rahastojen rahastoiksi kutsutaan toisiin rahastoihin varojaan sijoittavia rahastoja. Näiden rahastojen osalta asiakkaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sijoitusrahaston ja kohderahastojen hoidosta maksettavien palkkioiden kokonaismäärään.
  • Syöttörahastoiksi kutsutaan sijoitusrahastoa, joka sijoittaa pääosan varoistaan toiseen rahastoon.
  • Pörssinoteerattujen rahastojen eli ETF:ien osuuksia ostetaan ja myydään yleensä pörsseissä. Katso lisätietoja ETF:stä kertovasta osuudesta.

Rahasto-osuudet voivat olla tuotto- tai kasvuosuuksia.

  • Tuotto-osuudelle maksetaan vuosittain säännöissä määritelty tuotto.
  • Kasvuosuudelle ei makseta tuottoa, vaan vuosittainen tuotto lisätään rahaston varoihin.

Sijoituksen mahdollinen tuotto realisoituu vasta, kun rahasto-osuus myydään. Rahastossa voi olla myös eri osuussarjoja, jotka poikkeavat toisistaan perittävän hallinnointipalkkion osalta.

Rahastosäännöt

Sijoitusrahaston säännöissä määritellään mm. rahaston sijoituspolitiikka, rahaston sijoituskohteet sekä perittävät kulut. Rahastoyhtiö on velvollinen hoitamaan sijoitusrahastoa ja sen sijoitustoimintaa rahastosääntöjen mukaan.

Sijoitusrahastojen varat tulee sijoittaa pääasiassa julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin sijoituskohteisiin. Sijoituspolitiikka kertoo rahaston varojen sijoitusperiaatteet ja sen, minkä tyyppinen rahasto on. Sijoitusrahastolaissa on rajoituksia mm. sille, miten suuri osa rahaston varoista voidaan sijoittaa yhden liikkeeseenlaskijan arvopapereihin. Käytännössä rajoitukset johtavat siihen, että tavallisessa rahastossa on vähintään 16 liikkeeseenlaskijan arvopapereita. Erikoissijoitusrahastojen riskitaso voi olla korkeampi, mutta riskin hajauttamisesta ei voida kokonaan luopua.

Rahaston säännöistä ja niiden muutoksista päättää rahastoyhtiön hallitus, ja Finanssivalvonta vahvistaa säännöt ja sääntömuutokset. Finanssivalvonta ei kuitenkaan hyväksy vaihtoehtorahastojen sääntöjä, vaan niiden sisällöstä saa päättää rahastoa hallinnoivan yhtiön hallitus.

Sääntömuutokset tulevat voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun ne on saatettu osuudenomistajien tietoon. Osuudenomistajalla on siten kuukausi aikaa arvioida muutoksen vaikutusta ja mahdollisuus tarvittaessa lunastaa rahasto-osuutensa ennen muutoksen voimaantuloa.

Rahastoa koskevat tiedot löytyvät avaintietoesitteestä ja rahastoesitteestä

Sääntöjen lisäksi rahastoyhtiön on julkistettava jokaisesta hoidossaan olevasta rahastosta avaintietoesite sekä rahastoesite, joissa tulee kertoa mm. rahaston tuotosta, riskeistä ja palkkioista. Avaintietoesite on toimitettava asiakkaalle ennen rahasto-osuuksien merkintää.

Avaintietoesite kertoo tärkeimmät tiedot rahastosta

Rahasto-osuuksien myyjien on annettava asiakkaalle rahaston avaintietoesite hyvissä ajoin ennen lopullista sijoituspäätöstä.

Avaintietoesitteestä asiakas saa kaikki tärkeimmät tiedot sijoitusrahastoista helposti ymmärrettävällä kielellä. Asiakirjan pituus on rajattu kahteen sivuun. Niin kutsuttujen strukturoitujen rahastojen avaintietoesitteen mitta voi olla pidempi, mikäli sijoittajan etu niin edellyttää.

Avaintietoesitteessä

  • kuvataan rahaston sijoituspolitiikka ja riskit
  • rahaston riskin ja tuoton suhdetta kuvaa synteettinen riski-tuotto-mittari
  • kerrotaan rahaston osuudenomistajiltaan perimät palkkiot
  • kuvataan rahaston historiallinen tuotto
  • annetaan muita tärkeitä käytännön tietoja rahastosta

Avaintietoesitteen muotoilusta ja sisällöstä on annettu tarkat, koko EU:n kattavat ohjeet. Näin on pyritty varmistamaan, että eri rahastojen ja eri maiden avaintietoesitteet olisivat mahdollisimman samankaltaisia, jotta rahastojen vertailu asiakirjojen pohjalta olisi mahdollista. 

Rahastoesitteessä on yksityiskohtaisia tietoja rahastosta

Rahastoesite sisältää enemmän tietoja kuin avaintietoesite. Tällaisia lisätietoja ovat mm.

  • rahastoyhtiötä ja sen hallintoa koskevat tiedot,
  • tiedot säilytysyhteisöstä sekä
  • sijoitusrahaston varojen arvostamista koskevat säännöt.

Lisäksi rahastoyhtiön on julkistettava vuosikertomus. Asiakirjat on toimitettava pyynnöstä veloituksetta asiakkaalle.

Direktiivi helpotti rahastojen kauppaa rajojen yli

Heinäkuussa 2012 voimaan tulleen Ucits IV -direktiivin tavoitteena on helpottaa sijoitusrahastojen tarjontaa eri EU-maiden rajojen yli.

Rahastoille tuli käyttöön niin kutsuttu rahastoyhtiöpassi. Kotivaltiossaan toimiluvan saanut rahastoyhtiö voi perustaa ja hoitaa sijoitusrahastoja toisessa maassa. Rahastoyhtiö voi myös sijaita eri valtiossa kuin rahaston kotivaltiossa.

Sijoittaja voi siis tulevaisuudessa entistä useammin törmätä rahastoihin ja rahastoyhtiöihin, jotka ovat toisen maan viranomaisen valvonnassa. Mahdollisissa ongelmatilanteissa asiakkaan pitää tarvittaessa olla yhteydessä rahaston tai rahastoyhtiön kotimaan valvojaan.

Uusi direktiivi sallii myös eri maihin rekisteröityjen rahastojen sulauttamiset.

 

3.4.2014

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.