Kapitalisaatiosopimusten riskit

Sijoitussidonnaiset kapitalisaatiosopimukset

Sijoitussidonnaisissa kapitalisaatiosopimuksissa asiakas kantaa riskin sijoituskohteiden arvon kehityksestä, joten sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liittyvät samat riskit kuin niihin sijoituksiin, joihin vakuutuksen arvo on sidottu. Asiakas voi menettää pääomansa osittain tai kokonaan sijoituskohteiden arvon laskiessa, mutta hajautetun sijoituksen koko pääoman menettäminen on kuitenkin epätodennäköistä.

Sijoitussidonnaista kapitalisaatiosopimusta harkitsevan on hyvä tuntea arvopaperimarkkinoiden lainalaisuuksia ja hänen kannattaa seurata arvopaperimarkkinoiden ja sijoituksen kehitystä. Kapitalisaatiosopimukseen ei liity varainhoitopalveluja, ellei niistä ole erikseen sovittu.

Asiakas kantaa mm. markkinariskin eli riskin siitä, että kapitalisaatiosopimukseen kertyneen säästön arvo laskee, koska sen sijoituskohteiden markkinat laskevat. Jos asiakas on valinnut kapitalisaatiosopimukseensa liitettäväksi korkorahastoja tai joukkolainoja, laskevat sijoitusten arvot korkojen noustua (ns. korkoriski). Vastaavasti valuuttamääräisiin sijoituksiin liittyy valuuttakurssiriski.

Laskuperustekorkoiset kapitalisaatiosopimukset

Laskuperustekorkoisissa kapitalisaatiosopimuksissa vakuutusyhtiö sijoittaa asiakkaan maksuista kertyneet varat. Perinteisissä laskuperustekorkoisissa tuotteissa asiakkaalle luvataan tietty korko, ja tämän koron lisäksi asiakkaalle luvataan asiakashyvityksiä. Luvattu korko voi kuitenkin olla alhainen tai se voi olla jopa 0 %. Vakuutusyhtiö kantaa kohde-etuuden arvonkehitykseen liittyvän riskin. Laskuperustekorkoisen kapitalisaatiosopimuksen tuotto-odotus on alhaisempi kuin sijoitussidonnaisen. Arvopaperimarkkinoiden lainalaisuuksiin kuuluu se, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.

Muuta

Kapitalisaatiosopimuksilla ei ole olemassa talletussuojaa vastaavaa järjestelyä, joten niihin liittyy myös ns. liikkeellelaskijariski eli riski siitä, että säästöt menetetään, jos vakuutusyhtiö joutuu selvitystilaan. Vakuutusyhtiöiden konkurssit ovat kuitenkin harvinaisia, koska vakuutusyhtiöillä on oltava riittävä vakavaraisuuspääoma, joka toimii puskurina heikon taloudellisen kehityksen aikoina. Finanssivalvonta valvoo, että suomalaisten vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on säännösten edellyttämällä tasolla.

Kapitalisaatiosopimukset eivät ole nopeasti rahaksi muutettavia (likvidejä) sijoituskohteita, joten ne sopivat pitkäjänteiseen säästämiseen ja sijoittamiseen. Asiakas voi halutessaan nostaa säästönsä ennenaikaisesti (sopimuksen myyminen takaisin vakuutusyhtiölle eli takaisinosto), mutta tällöin hän joutuu maksamaan takaisinostokuluja. Takaisinostokulut voivat erityisesti säästöajan ensimmäisinä vuosina muodostaa varsin merkittävän kuluerän ja pienentää tuoton lisäksi myös pääomaa.

Pitkän säästöajan vuoksi asiakkaan kannattaa myös varautua siihen, että säästämisaikana tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi sopimukseen liitettävissä olevien sijoituskohteiden valikoima saattaa muuttua merkittävästi.

 

 

 

17.5.2011

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.