Kulut ja tuotot

Kustannukset

Indeksilainojen kulurakenteet vaihtelevat liikkeeseenlaskijoittain. Osa liikkeeseenlaskijoista perii erillisen merkintäpalkkion, osa taas ei. Mikäli liikkeeseenlaskija perii erillisen merkintäpalkkion, palkkion suuruus ilmoitetaan lainaehdoissa.

Vaihtoehtoinen tapa palkkion keräämiseen on ottaa sen osuus huomioon suoraan lainan ehdoissa. Tällöin liikkeeseenlaskijan lainaehdot ovat sellaiset, että lainan todellinen arvo on alle sijoittajan maksaman merkintähinnan. Merkintähinnan ja lainan todellisen arvon välinen erotus jää liikkeeseenlaskijalle palkkioksi (ns. strukturointikustannus). Tällainen käytäntö on hyvin yleinen indeksilainojen yhteydessä.

Tuoton laskenta

Indeksilainojen tuotto ei ole tiedossa lainaa merkittäessä. Tuottoon vaikuttavat lainan kohde-etuuden kehitys laina-aikana sekä ennen kaikkea tuoton laskentaa koskevat ehdot.

Sijoittajan tulee perehtyä aina tuoton laskentaa koskeviin ehtoihin. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tuoton laskentaa koskevia ehtoja on useita tai kun ehdot poikkeavat aiemmin tarjottujen indeksilainojen ehdoista.

Tuoton määrä

Lainan tuotto ei siis ole yhtä suuri kuin kohde-etuuden arvon muutos laina-aikana. Tuotto voi olla nolla, jos lainaehdoissa tuoton maksamiselle asetetut edellytykset eivät täyty kohde-etuuden arvon kehityksen osalta. On myös mahdollista, että indeksilainan tuotto jää nollaan, vaikka kohde-etuuden arvo eräpäivänä olisi suurempi kuin liikkeeseenlaskuhetkellä.

Vastaavasti tuotto voi jossakin tilanteessa olla myös positiivinen, vaikka kohde-etuuden arvo eräpäivänä olisi alhaisempi kuin liikkeeseenlaskuhetkellä. Joissakin indeksilainoissa voidaan nimittäin maksaa ennalta määritetty minimituotto laina-ajalta kohde-etuuden kehityksestä riippumatta.

Tuoton määräytyminen osallistumisasteen perusteella

Tavallisimmin indeksilainojen tuotto määritellään osallistumisasteen eli tuottokertoimen avulla. Tämä prosenttiluku kertoo sen suhteellisen osuuden, jonka indeksilainasijoittaja saa kohde-etuuden lainaehtojen mukaisesta arvonmuutoksesta.

Esimerkiksi jos osallistumisaste on 50 % ja kohde-etuuden lainaehtojen mukainen arvonmuutos laina-ajalta on 30 %, indeksilainan tuotto on 15 %.

Arvostuspäivien merkitys

Indeksilainan tuoton laskentaan vaikuttavat myös lähtö- ja loppuarvon laskennassa käytettävien arvostuspäivien ajankohdat. Tästä syystä lainan tuottokertoimen ohella huomiota kannattaa kiinnittää myös lainan arvostuspäivien jakautumiseen.

Lainojen arvostuspäivät voivat vaihdella lainakohtaisesti. Tuoton laskennassa käytettävä loppuarvo voi joko määräytyä yksinomaan kohde-etuuden laina-ajan päättymishetken mukaisen arvon perusteella, arvostuspäiviä voi olla useampia laina-ajan loppupuolella, tai ne voivat jakaantua tasaisesti koko laina-ajalle.

Esimerkki: Arvostuspäivien jakautumisen merkitys

Laina-aika on 5 vuotta. Kohde-etuutena olevan indeksin lähtöarvo on 100, ja indeksin arvot kunkin vuoden lopussa ovat 104, 110, 112, 119 ja 125.

a) Loppuarvo määräytyy indeksin päättymishetken arvon perusteella
Loppuarvo = 125, jonka perusteella
tuotto = (125 - 100)/100 x 100 % = 25 % (vuotuisena tuottona n. 4,6 %)

b) Loppuarvo määräytyy vuosittaisten arvostuspäivien antamien indeksiarvojen keskiarvona
Loppuarvo = (104 + 110 + 112 + 119 + 125)/5 = 114, jonka perusteella
tuotto = (114 - 100)/100 x 100 % = 14 % (vuotuisena tuottona noin 2,7 %).

Loppuarvon laskennassa käytettävien arvostuspäivien jakautuminen pidemmälle ajanjaksolle voi toimia myös sijoittajan eduksi, jos kohde-etuuden arvon muutos laina-ajan loppupuolella on voimakkaasti negatiivinen.

Sijoittajan on lainaehtoja arvioidessaan tiedostettava, miten lainan arvostuspäivät jakautuvat, jotta hän voi arvioida myös lainan muita ehtoja. Lähtökohta on, että sijoittajan täytyy saada parempi tuottokerroin sellaisessa lainassa, jossa arvostuspäivät jakautuvat tasaisesti koko laina-ajalle, koska tällöin sijoitetaan kohde-etuuden keskimääräiseen arvonmuutokseen.

Monimutkaisemmat tuottorakenteet

Liikkeeseenlaskijan mahdollisuudet määrittää tuoton laskentaa koskevat ehdot ovat lähes rajattomat. Ehtojen määrittäminen riippuukin lähinnä sijoittajien tarpeista ja toiveista. Tuottorakenteet voivat perustua erilaiseen markkinanäkemykseen tai riskinottohalukkuuteen. Sijoittajan onkin aina tärkeää selvittää, millaiseen markkinanäkemykseen juuri kyseinen indeksilaina sopii.

 

 

 

16.11.2010

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.