ETF:iin sijoittamiseen liittyvät yleisesti ottaen samat riskit kuin muuhunkin rahastosijoittamiseen. Koska ETF-rahastoja hankitaan yleisesti suoraan  pörssistä, tiedon hankkiminen voi kuitenkin edellyttää sijoittajalta enemmän oma-aloitteisuutta. ETF:ien ominaisuuksia ja riskejä on kuvattu avaintietoesitteissä ja rahastoesitteissä (prospectus), jotka ovat yleensä saatavissa liikkeeseenlaskijan kotisivulta.

ETF:iin liittyy muun muassa

  • sisältöriski eli rahaston sijoituskohteet eivät välttämättä vastaa tarkasti esimerkiksi rahaston nimeä tai kohdemarkkinan koostumusta. Sisältöriski saattaa esiintyä korostetusti kansainvälisessä ETF-sijoittamisessa, jossa rahastoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole helposti saatavilla.
  • aktiivisen poikkeaman riski eli rahaston tuotto voi poiketa vertailuindeksistä. Passiivisesti markkinaindeksin mukaan sijoittavien ETF:ien aktiivinen poikkeama on yleensä pieni, mutta riski on sijoittajan kannalta sitäkin oleellisempi, kun tavoitteena on nimenomaan indeksin tuoton saavuttaminen. Negatiivista poikkeamaa aiheutuu muun muassa hallinnointipalkkioista ja salkun muokkaamiseen liittyvistä kaupankäyntikuluista.
  • aktiivisen sijoittamisen riski tarkoittaa sitä, että aktiivisesti sijoituskohteensa valitsevan ETF:n salkunhoitaja tekee huonoja sijoituspäätöksiä. 
  • likviditeettiriski liittyy erityisesti synteettisiin ETF:iin sekä sellaisiin ETF:iin, jotka sijoittavat vaihdoltaan ohuille markkinoille. Joissakin tilanteissa arvopapereiden arvon luotettava määrittäminen voi olla vaikeaa, ja hiljaisilla markkinoilla myös rahaston omat arvopaperien myynnit voivat painaa kohde-etuuksien markkinahintoja alaspäin. Mitä likvidimpiä ETF:n sijoituskohteet ovat ja mitä vaihdetumpi ETF on kyseessä, sitä pienempi osto- ja myyntitarjousten erotus pääsääntöisesti on. Erityisesti markkinakriiseissä, kun joidenkin markkinoiden likviditeetti heikkenee, niille sijoittavien ETF:n spreadit kasvavat ostotarjousten laskun myötä.
  • vastapuoliriski (eli taloudellisen sitoumuksen vastapuolen kyky suoriutua velvoitteestaan) liittyy jossain määrin kaikenlaisiin sijoitusrahastoihin esimerkiksi osakelainaussopimusten ja ulkopuolisten palvelujen käytön takia. Erityisesti vastapuoliriski koskee kuitenkin johdannaissopimuksia ja UCITS III -direktiivin mahdollistamia eurooppalaisia swap-ETF:iä, joiden salkku on rakennettu kokonaan indeksijohdannaisilla. Direktiivin mukaisten ETF:ien vastapuoliriskejä on kuitenkin rajoitettu vakuuksien avulla.

Katso myös

Muualla verkossa

 

29.1.2015

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.