Lyhennystapa ja takaisinmaksu

Lainan lyhennystapoja on käytännössä valittavissa kolme erilaista. Lyhennystavat eroavat toisistaan siinä, kuinka nopeasti lainapääomaa lyhennetään ja miten lainan kokonaiskustannukset muuttuvat lainan viitekoron muuttuessa.

Kaikissa näissä lyhennystavoissa maksuerät koostuvat lainapääoman lyhennyksestä, korkokauden aikana kertyneistä koroista sekä erilaisista palvelumaksuista.

  • Annuiteettilaina – Lainaa maksetaan takaisin samansuuruisina maksuerinä, jotka sisältävät sekä lainapääoman lyhennyksen että korkokulut. Viitekoron muuttuessa maksuerän suuruus muuttuu, mutta laina-aika pysyy muuttumattomana.
  • Tasaerälaina – Lainaa maksetaan takaisin laina-aikana aina samansuuruisina maksuerinä, jotka sisältävät sekä lainapääoman lyhennyksen että korkokulut. Viitekoron muuttuessa maksuerä pysyy muuttumattomana, mutta laina-aika muuttuu.
  • Tasalyhennyslaina – Lainaa maksetaan takaisin tasasuuruisin lainapääoman lyhennyksin, mutta maksuerän suuruus vaihtelee koron vuoksi. Viitekoron muuttuessa maksuerän suuruus muuttuu, mutta laina-aika pysyy muuttumattomana.

Joskus (esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä) voidaan myös käyttää kertalyhenteistä, niin sanottua bullet-lainaa. Kertalyhenteistä lainaa käytetään usein asunnonvaihdon yhteydessä järjestelylainana sellaisissa tapauksissa, joissa asuntokaupat ketjuuntuvat. Lainat ovat lyhyitä, jopa vain muutamien päivien mittaisia, mutta saattavat olla määrältään suuria. Bullet-laina maksetaan takaisin yhdellä kertaa laina-ajan lopussa.

Viitekoron muutokset vaikeuttavat lyhennystapojen vertailua

Erilaisten lyhennystapojen vertailu on hankalaa, koska tulevaisuudessa tapahtuvista koron muutoksista ei ole tietoa. Mikäli markkinakorot pysyisivät vakiona, olisi lainanottajan helppo laskea kunkin lyhennysvaihtoehdon kokonaiskorkokulut ja valita itselle edullisin. Markkinakorkojen muutokset kuitenkin tekevät vertailun hyvin vaikeaksi. Eri lainavaihtoehtojen vertailu etukäteen vaatii oletusten tekemistä siitä, kuinka markkinakorot kehittyvät tulevaisuudessa.

Erityisesti tasaerälainan kohdalla on syytä tietää, miten korkotason nousu vaikuttaa matalan korkotason aikana otettuun lainaan. Lainakoron noustessa maksuerä saattaa muodostua lähes pelkästään korkokuluista, jolloin lainapääoma lyhenee odotettua hitaammin ja kokonaiskorkokulut voivat nousta paljon alkuperäistä korkeammalle. Lainakoron nousu voi myös johtaa tilanteeseen, jossa tasaerä ei enää riitäkään lainasta perittävän koron kattamiseen, jolloin maksuerän kokoa joudutaan kasvattamaan.

Sopiva lyhennystapa riippuu lainanottajan odotettavissa olevasta

  • tulokehityksestä (esimerkiksi tulojen pieneneminen tai suureneminen),
  • menoista ja menojen ajoittumisesta tulevaisuudessa (esimerkiksi perheenlisäys tai remontista aiheutuvat kustannukset) ja
  • riskinottohalukkuudesta.

Toisille muuttumaton tasaerälaina voi olla taloudellisesti turvallisin vaihtoehto, joillekin taas voi sopia tasalyhennyslainan etupainotteisuus eli se, että maksuerät pienenevät laina-ajan loppua kohden. Eroja eri lyhennystapojen välille aiheuttaa myös rahan aika-arvon huomioiminen.

Lisätietoja eri lyhennystavoista löytyy oikean reunan Lue lisää lyhennystavoista -osiosta.

Lue lisää lyhennystavoista

Katso myös

 

25.3.2014

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.