Mistä tunnistat mahdollisen vaaran?

Valvonnasta ja sääntelystä huolimatta finanssimarkkinoilla esiintyy väärinkäytöksiä, joiden kohteeksi vilpittömässä mielessä toimivat yksityiset sijoittajat ja säästäjät voivat joutua. Muista, että jos tarjous tuntuu liian hyvältä, se on varmasti liian hyvä ollakseen totta.

Henkilö- ja tilitietopyynnöt

Rikollista toimintaa voidaan harjoittaa mm. pankkitili- ja korttihuijausten kautta. Siksi vältä henkilö- ja tilitietojen antamista ulkopuolisille. Epäilyttäviin verkkopalveluihin ei pidä koskaan syöttää oman korttinsa numeroita tai muita tunnuksia.

Nykyään on melko tavallista, että sijoitustuotteita myydään asiakkaille puhelimitse. Useimmiten kyse on täysin asiallisesta toiminnasta. Jos kyse on huijausyrityksestä, soittaja tekee houkuttelevan tarjouksen, mutta ei useinkaan anna itsestään tarkkoja tietoja. Sen sijaan asiakkaalta voidaan pyytää henkilö- ja tilitiedot tai verkkopalvelun asiointitunnuksia. Älä milloinkaan anna tietojasi tuntemattomalle soittajalle, vaikka niitä edellytettäisiin suurenkin rahasumman vastineeksi. Pyydä saamasi tarjous aina kirjallisena ja tarjoajan yhteystiedoilla varustettuna.

Sijoitusvihjeet, katteettomat lupaukset

Tietoa katteettomin lupauksin myytävistä sijoituskohteista levitetään mm. internetin keskustelupalstojen ja uutiskirjeiden kautta. Sijoitusvihjeitä ja houkuttelevia lupauksia tai tarjouksia voi tulla myös kirjeissä.

Sijoitusvihjeiden todellista taustaa on vaikea selvittää. Puolueettomalta näyttävä analyysi voi olla tarkoitushakuinen ja perustua täysin tekaistuihin tietoihin. Esiin on tullut tapauksia, joissa tarjotaan osakkeita anneissa ja yrityslainoja, joille luvataan poikkeuksellisen hyvää tuottoa. Tarjousten taustalta on paljastunut tekaistuja yhtiöitä, jotka ovat keränneet rahaa omistajilleen. Yhtiön osakkeilla tai lainoilla ei ole ollut todellista arvoa ja sijoitetut varat on menetetty.

Esitteettömät tarjoukset

Kun arvopapereita tarjotaan yleisön merkittäväksi, tarjouksesta tulee laatia viranomaisen hyväksymä esite. Esite tulee tehdä, vaikka arvopapereita tarjoaisi yritys, jota ei noteerata pörssissä.

Liikkeellä voi olla myös virallisennäköisiä esitteitä, jotka ovat kuitenkin tekaistuja. Ole siksi varovainen ja tarkista aina tarjouksen oikeellisuus. Jos tarjouksesta ei ole julkaistu viranomaisen hyväksymää esitettä, siihen on suhtauduttava tavanomaista varovaisemmin ja huolellisemmin.

Finanssivalvonnan esiterekisteristä voi tarkistaa, onko viranomainen hyväksynyt esitteen. Finanssivalvonta ylläpitää myös luetteloa tietoomme tulleista esitteettömistä arvopapereiden tarjoajista.

Luottokortit maksua vastaan

Asianmukaisen luottokortin myöntäjä on yleensä pankki tai luottokorttiyhtiö. Käytäntönä on, että kortista aletaan periä sovittuja maksuja vasta sitten, kun kortti on toimitettu asiakkaalle.

Internetissä tai muutoin saatetaan tarjota luottokortteja maksua vastaan. Yleistä on, että kortti voidaan myöntää myös niille, joilla on maksuhäiriömerkintöjä. Kortteja saatetaan mainostaa harhaanjohtavien keinoin käyttämällä esimerkiksi tunnettujen korttien tuotemerkkejä, vaikka näillä ei olisi mitään tekemistä itse kortin kanssa.

Jos kortin myöntäjä ei vaikuta luotettavalta, ole varovainen. Erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa, jos kortista pyydetään maksamaan etukäteen ennen kuin kortti on toimitettu asiakkaalle.

Epäilyttävät kirjeet

Epäilyttäviä kirjeitä voi tulla niin sähköpostitse kuin tavallisessa maapostissakin.

Viime vuosina on erityisesti ulkomailta tullut virallisen näköisiä kirjeitä. Niissä pyydetään yleensä apua perintö- tai muiden varojen siirtämiseksi maasta toiseen. Tätä varten kirjeen kirjoittaja pyytää ottamaan yhteyttä ja lupaa huomattavan suuren palkkion avusta. Ennen varojen siirtoa kirjeen saajaa pyydetään usein toimittamaan tietoja itsestään. Usein pyydetään myös tietyn rahasumman maksamista kirjeen lähettäjälle eräänlaisena takuumaksuna, jotta varojen lopullinen siirto voisi toteutua.

Rahaa saatetaan pyytää myös ketjukirjeiden avulla. Monet ketjukirjeet perustuvat pyramidirakenteeseen. Sinänsä pieneltä tuntuvaa maksua vastaan luvataan korkeita tuottoja. Uusia varoja välitetään ketjussa ylöspäin, mikä saa toiminnan näyttämään kannattavalta. Kun ketjun ulkokehältä tuleva rahavirta loppuu, rakenne romahtaa.

Näissä tilanteissa on tavallista, että tuotot jäävät saamatta ja maksetut rahat menetetään.

Muualla verkossa

 

 

9.11.2015

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.