Vakuutusalan palveluntarjoajat 

Vakuutustoiminnassa on kyse siitä, että joku ottaa vastatakseen toista kohtaavan ennalta arvaamattoman vahingon tai muun tapahtuman maksua vastaan. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että vakuutusyhtiö solmii asiakkaansa kanssa sopimuksen, jossa se lupaa maksaa asiakkaalleen korvauksen, jos asiakasta kohtaa vakuutussopimuksessa yksilöity vahinko tai tapahtuma.

Vakuutusten tarjoaminen edellyttää toimilupaa

Vakuutustoimintaa harjoittavalta edellytetään toimilupaa. Finanssivalvonta myöntää henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden toimiluvat. Työeläkevakuutusyhtiön toimiluvan myöntää valtioneuvosto.

Finanssivalvonta valvoo vakuutustoimintaa

Vakuutustoimintaa säännellään ja valvotaan, koska vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja maksajien on voitava varmistua siitä, että kerätyt vakuutusmaksut ovat käytettävissä, jos vahinko sattuu.  Finanssivalvonta valvoo vakuutustoimintaa harjoittavia.

Vakuutusyhtiö voi myydä myös muiden yritysten tuotteita

Vakuutusten myynnin lisäksi  henki- ja vahinkovakuutusyhtiö voi toimia tiettyjen muiden yritysten edustajana ja markkinoida ja myydä niiden palveluita tai tuotteita (ns. liitännäistoiminta). Tällaisia yrityksiä ovat esim. pankit, rahastoyhtiöt, sijoituspalveluyritykset sekä vahingontarkastusta tai vahingontorjuntaa harjoittavat yritykset. Vakuutusyhtiö toimii näitä tuotteita ja palveluja välittäessään kyseisen yrityksen edustajana eikä siis itse kanna välittämänsä yrityksen tuotteeseen liittyvää riskiä.

Henki- ja vahinkovakuutustoiminnan erillisyysperiaate

Henkivakuutusta ja vahinkovakuutusta ei saa harjoittaa samassa vakuutusyhtiössä. Käytännössä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt kuuluvat usein samaan konserniin tai muodostavat muun taloudellisen yhteenliittymän ja toimivat yhteisen nimen alla. Asiakkaalle tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että yhdessä vakuutustarjouksessa tai -sopimuksessa on useita vakuutuksenantajia. Samaan vakuutuskonserniin tai yhteenliittymään voi kuulua löyhemmin myös työeläkevakuutusyhtiö.

28.11.2011