Sivukartta  |  Yhteystiedot  |  Palaute

Artikkeli 30.12.2011

Tiedätkö mihin rahasi sijoitat?

 

Tarjolla olevien sijoitustuotteiden valikoima ja nimikkeet ovat haastava ympäristö kokeneellekin sijoittajalle. Valtaosa yleisölle tarjottavista sijoitustuotteista on sääntelyn piirissä, eli tuotteesta annettavien tietojen vähimmäissisällöstä ja markkinoinnista säädetään lailla. Sijoittajan on kuitenkin hyvä tietää, että tarjolla on myös sijoitustuotteita, jotka eivät ole sääntelyn ja sen myötä valvonnankaan piirissä. Kyseisellä asialla voi olla merkitystä erityisesti ongelmatilanteissa. Tässä artikkelissa annetaan esimerkkejä joistakin tällaisista tuotteista. 

Sääntelyn piirissä olevaa sijoitustuotetta

  • voi lähtökohtaisesti tarjota toimiluvan saanut tai rekisteröity palveluntarjoaja, jonka toimintaa valvotaan, ja
  • myytäessä tuotteesta on annettava asiakkaalle säädetyt tiedot sijoituspäätöksen tueksi.

Sääntelyn ulkopuolella olevan sijoitustuotteen myymiseen ei tarvita toimilupaa eikä tuotteisiin esimerkiksi liity laissa säädettyä tiedonantovelvollisuutta. Tällaisiin tuotteisiin liittyvät riskit sijoittajalle voivat olla suurempia ja myös ongelmatilanteiden selvittäminen voi olla vaikeampaa. Tarjolla olevan sijoitustuotteen ominaisuudet kannattaakin selvittää perusteellisesti ennen sijoituspäätöstä.

Sääntelyn piirissä olevasta sijoitustuotteesta annetaan asiakkaalle lain edellyttämät tiedot

Sijoitustuotteita, joista annettavista tiedoista on säädetty laissa, ovat esimerkiksi sijoitusrahasto-osuudet, pörssilistatut osakkeet, indeksilainat ja muut joukkovelkakirjalainat sekä sijoitussidonnaiset ja laskuperustekorkoiset vakuutukset. Näistä tuotteista on aina annettava sijoittajalle riittävät ja olennaiset tiedot. Myös markkinointimateriaali tulee laatia lainsäädännön ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Sääntelyn piirissä olevaa sijoitustuotetta voi yleensä myydä ja välittää vain taho, jolla on toimilupa (kuten pankki, sijoituspalveluyritys tai vakuutusyhtiö) tai joka on rekisteröity (vakuutusasiamies tai vakuutusmeklari). Lisätietoja palveluntarjoajista löytyy oheisista esitelmistä "Luvallista palvelua vai pelkkää huijausta?" ja "Keneltä ostan sijoitustuotteeni?". Tällaiset toimiluvalliset tahot ovat Finanssivalvonnan valvonnan piirissä. Valvonnalla pyritään varmistamaan, että asiakasta kohdellaan asianmukaisesti, asiakassuhteesta laaditaan tarvittaessa kirjalliset sopimukset ja että asiakas saa riittävät tiedot sijoituspäätöksensä tueksi.

Toimiluvallisten tahojen lisäksi myös yritykset voivat tarjota yleisölle omia arvopapereitaan (kuten yrityksen osakkeita tai joukkovelkakirjoja).  Tämä kuitenkin edellyttää, että yritys antaa arvopapereista arvopaperimarkkinalain edellyttämät tiedot.

Ennen tuotteen hankintaa kannattaa selvittää, miten mahdollisessa ongelmatilanteessa toimitaan

Sääntelyn piirissä olevia sijoitustuotteita koskevat asiakkaan ja palveluntarjoajan väliset ongelmatilanteet voidaan yleensä käsitellä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnassa (Fine) ja tarvittaessa suosituksenluonteisia ratkaisuja antavassa lautakunnassa (esimerkiksi pankki- tai arvopaperilautakunnassa) sekä yleisessä tuomioistuimessa.

Sääntelyn ulkopuolella olevan tuotteen tarjoaminen yleisölle ei edellytä toimilupaa, eikä Finanssivalvonta valvo tuotetta tarjoavan toimintaa. Tällaiseen tuotteeseen sijoittava ei myöskään voi saada apua Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta tai lautakunnista. Sen vuoksi sääntelyn ulkopuolella olevan sijoitustuotteen hankintaa harkitsevan kannattaa etukäteen selvittää, miten ja missä tuotetta koskeva mahdollinen ongelmatilanne käsitellään.

Sääntelystä ja valvonnasta huolimatta sijoittaja kantaa itse vastuun omasta sijoituspäätöksestään

Ennen sijoituksen tekemistä kannattaa aina selvittää, onko tarjottu tuote sääntelyn piirissä ja onko palveluntarjoajalla toimilupa, ja arvioida, ovatko tuotteesta annetut tiedot riittäviä oman perustellun sijoituspäätöksen tekemiseksi. Finanssivalvonta ylläpitää listaa valvottavistaan sekä antaa tietoa sijoitustuotteiden keskeisistä ominaisuuksista Finanssiasiakas.fi-verkkopalvelussaan, johon löytyy linkkejä sivun oikean reunan Katso myös -osiosta.

Esimerkkejä sääntelyn ulkopuolisista sijoitustuotteista

Markkinoilla on sijoitustuotteita, jotka muistuttavat sääntelyn piirissä olevia sijoitustuotteita, vaikka ne eivät tosiasiassa sellaisia ole. Tarjolla on mm. rahasto-osuuksia, yksilöllisiä velkakirjoja sekä siirtokelvottomia osakkeita, jotka eivät ole arvopaperimarkkinalain mukaisia arvopapereita. Sääntelyn ulkopuolella olevista sijoitustuotteista tarjoustilanteessa ja sijoitusaikana annettavat tiedot saattavat olla huomattavasti vähäisempiä kuin sääntelyn piirissä olevista tuotteista. Toisaalta se, että tuotteesta on laadittu erityyppisiä esitteitä ja muuta materiaalia, ei vielä takaa sitä, että kyseessä olisi sääntelyn piirissä oleva sijoitustuote tai että tuotteen tarjoajaa valvottaisiin. Tarjottu materiaali saattaa muistuttaa asiakirjojen nimeämisen ja sisällönkin osalta sääntelyn edellyttämää materiaalia.

Seuraavassa on joitakin esimerkkejä viime aikoina esillä olleista sääntelyn ulkopuolisista sijoitustuotteista.

Esimerkkejä sääntelyn ulkopuolisista sijoitustuotteista

Velkakirja tai yhtiömiesosuus, joka markkinoinnissa rinnastetaan rahastoon

Yksityinen sijoitusyhtiö tai muu yritys saattaa tarjota sijoittajille osuutta ylläpitämästään sijoitussalkusta, jonka osuuden arvo ja mahdollinen tuotto on sidottu sijoitussalkun arvon kehitykseen tai siitä kertyviin tuottoihin kulujen jälkeen. Sijoitussalkku voi koostua esim. asunto-osakkeista, noteeratuista tai noteeraamattomista osakkeista, joukkovelkakirjoista tai valuutoista. Sijoitussalkun arvonlaskenta voi pääpiirteissään muistuttaa sijoitusrahaston rahasto-osuuksien arvonlaskentaa.

Tällainen tuote voidaan helposti sekoittaa sijoitusrahastoon. Osuus ei kuitenkaan juridiselta muodoltaan ole sijoitusrahasto-osuus vaan esimerkiksi velkasitoumus tai kommandiittiyhtiön yhtiömiesosuus, eikä sijoitusyhtiö ole sijoitusrahastolaissa tarkoitettu sijoitusrahasto tai yhteissijoitusyritys. Selkein ero sijoitusrahasto-osuuteen on siinä, että sääntelyn ulkopuolella olevan sijoitussalkun varat eivät ole sijoittajien vaan yhtiön varoja, jolloin sijoittaja altistuu – markkinariskin lisäksi – myös sijoitusyhtiön liiketoimintariskeille ja maksukyvyttömyydelle.  

Sijoitusrahasto-sanaa saa käyttää vain sijoitusrahastolain mukaisista sijoitusrahastoista. Pelkkää rahasto-sanaa voi käyttää vapaasti.

Varojen lainaaminen yleisöltä yrityksille

Osakeyhtiö ja osuuskunta voi tarjota yleisölle muunkinlaisia velkasitoumuksia kuin sääntelyn piirissä olevia joukkovelkakirjalainoja.  Silloin kun velkakirjojen ehdoista sovitaan yksilöllisesti (sen sijaan että yritys laskisi liikkeeseen ehdoiltaan samansisältöisiä joukkovelkakirjoja), kyse ei ole arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetusta arvopaperista. Tässä tilanteessa yritys ei lähtökohtaisesti ole velvollinen noudattamaan arvopaperimarkkinalaissa säädettyjä tiedonantovelvollisuuksia, kuten laatimaan esitettä. Tällaista sijoitusta harkitsevan on tällöin itse arvioitava, onko hänen käytettävissään riittävät ja olennaiset tiedot tarjotusta tuotteesta perustellun sijoituspäätöksen tueksi.

Varojen lainaaminen yksityishenkilöille ns. vertaislainanannon kautta

Vertaislainatoiminnassa yksityiset sijoittajat lainaavat varojaan toisille yksityishenkilöille luotonvälittäjäyrityksen tarjoaman palvelun kautta.

Vertaislainatoiminta ei ole luvanvaraista toimintaa eikä siten esimerkiksi luottoja välittävän yrityksen hallintohenkilöihin, sisäiseen valvontaan tai riskienhallintajärjestelmiin kohdistu viranomaisvalvontaa. Myöskään vertaislainayritysten esittämiin mahdollisiin luottoluokituksiin lainanottajista ei kohdistu valvontaa.

Vertaislainoihin sijoittamista harkitsevan on hyvä tietää, että luotonvälittäjänä toimiva yritys ei vastaa veloista. Se, saako sijoittaja rahansa takaisin, riippuu täysin velallisen maksukyvystä. Jos joku lainanhakija on valmis maksamaan kyseisen palvelun kautta varoja lainatessaan korkeaa korkoa, on se mahdollinen merkki siitä, että lainanhakija ei syystä tai toisesta saa edullisempaa luottoa esimerkiksi pankista.

Valuuttakauppa ja jalometallikauppa

Pelkän valuuttakaupan tarjoaminen ei vaadi toimilupaa eikä sitä tarjoava toimija kuulu Finanssivalvonnan valvottaviin. Sama koskee jalometallikauppaa, muun muassa kultatuotteiden ostamista ja myymistä, josta on lisätietoa jalometallituotteita valvovan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) verkkopalvelussa (linkki sivun oikean reunan Muualla verkossa -osiossa). Sen sijaan jos esimerkiksi valuuttakauppaan kytketään jokin sijoitustuote tai -väline, vaikkapa valuuttajohdannainen, toiminta muuttuu luvanvaraiseksi.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on varoittanut vähittäissijoittajia valuuttakaupankäyntiin liittyvistä riskeistä.
ESMAn 5.12.2011 julkaisema varoitus (englanniksi)

Lisätietoja antavat

  • lakimies Harri Hirvi, puhelin 010 831 5284, sekä
  • markkinavalvoja Merja Elo, puhelin 010 831 5225.

2.1.2012

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.