Yhteinen pankkivalvontamekanismi

Euroalueelle syntyi yhteinen pankkivalvontajärjestelmä syksyllä 2013. EKP:n pankkivalvontatehtäviä koskeva asetus tuli voimaan marraskuussa 2013. Varsinainen operatiivinen toiminta alkoi marraskuussa 2014.

Yhteisen pankkivalvontamekanismin yhteydessä toimivan valvontaneuvoston puheenjohtajaksi viiden vuoden toimikaudeksi 1.1.2014 alkaen on nimitetty Danièle Nouy.

Pankkiunioni ja pankkivalvontamekanismi kuvioina

Pankkivalvontamekanismista usein kysyttyä

Mikä on pankkiunioni?

Euroopan pankkiunioni koostuu yhteisen pankkivalvontamekanismin lisäksi yhteisestä eurooppalaisesta kriisinratkaisujärjestelmästä sekä kansallisten talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistamisesta. Kahden jälkimmäisen kohdalla valmistelut ovat kesken.

Mistä yhteinen pankkivalvontamekanismi koostuu?

Pankkivalvontamekanismi koostuu siihen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisista valvontaviranomaisista ja Euroopan keskuspankista (EKP). Se kattaa euroalueen ja on avoin myös euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille.  Yhteinen pankkivalvontamekanismi aloitti toimintansa marraskuussa 2014.

Mistä EKP vastaa SSM:ssä?

EKP:n tehtävänä on mm. valvoa euroalueella toimivien pankkien vakavaraisuutta ja likviditeettiä. EKP myös vastaa kokonaisuudessaan yhteisen pankkivalvontajärjestelmän toiminnasta.

EKP on toimivaltainen viranomainen muun muassa seuraavissa asioissa:

  • luottolaitosten toimilupien myöntäminen ja mahdollinen peruuttaminen
  • omistajakontrolli
  • vähimmäispääomavaatimusten noudattamisen varmistaminen
  • sen varmistaminen, että sisäistä pääomaa on riittävästi suhteessa luottolaitoksen riskiprofiiliin
  • konsolidoitu valvonta
  • sanktioiden määrääminen ja aikainen puuttuminen ongelmapankkien tapauksessa sekä
  • finanssiryhmittymiin liittyvät valvontatehtävät.

Lisäksi EKP:lla on valtuudet tiukentaa niitä makrovakaussyistä tehtyjä kansallisia päätöksiä, jotka perustuvat vakavaraisuussäädöksiin.

Miten SSM:n valvontaan tulevat pankit määräytyivät?

EKP:n suorassa valvonnassa ovat kaikki euroalueella toimivat merkittävät pankit. Mukana on vähintään kolme merkittävintä pankkia kustakin yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvasta maasta. Kansallisen valvojan ilmoituksen ja EKP:n harkinnan mukaan myös muita merkittäviä pankkeja voidaan ottaa suoran EKP:n valvontavastuun piiriin. EKP valvoo suoraan myös kaikkia julkista EU-tukea (EVV tai EVM) saaneita tai hakeneita pankkeja. EKP teki yhteistyössä kansallisten pankkivalvontaviranomaisten kanssa ennen varsinaisen valvonnan aloittamista arvion kaikista EKP:n suoraan valvontaan tulevista eurooppalaisista pankeista. Arvio sisälsi pankkien riskien kokonaisarvioinnin ja saamisten laadun arvioinnin (Asset Quality Review, AQR). Yhteistyössä Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) kanssa toteutettiin myös merkittävien pankkien stressitestit. Arvioiden perusteella määriteltiin pankkien mahdolliset pääomitustarpeet. EKP:n suorassa valvonnassa on 123 merkittävää pankkia, joiden taseet noin 82 % koko euroalueen pankkien taseista.

EKP:n valvonnassa olevat pankit

Mikä on systeemisesti merkittävä pankki?

Merkittävimmät pankit on määritelty asetuksessa pankeiksi, joiden tase on yli 30 miljardia euroa tai 20 % jäsenvaltion BKT:sta (paitsi jos tase on alle 5 mrd. euroa). Myös mittavaa, rajat ylittävää toimintaa harjoittavat pankit voidaan katsoa merkittäviksi pankeiksi.

Mitä suomalaisia pankkeja SSM/EKP valvoo?

Suomesta valvontamekanismin suorassa valvonnassa on 1.1.2018 alkaen OP Osuuskunta, Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike ja Kuntarahoitus oyj.

Millainen kansallisten valvojien rooli on SSM:ään siirtymisen jälkeen?

Kansalliset valvojat, Suomessa Finanssivalvonta, hoitavat edelleen käytännön valvontatyötä myös merkittävien pankkien osalta. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset valvovat muita pankkeja yhteisten sääntöjen, käytäntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Finanssivalvonnalla on merkittävä tehtävä valvontapäätösten valmistelussa, tiedonkeruussa ja Suomen pankkisektorin analysoinnissa.

Finanssivalvonnalle jäivät kaikki SSM:n ulkopuoliset valvontatehtävät, kuten vastuu vakuutus-, markkina- ja menettelytapavalvonnasta sekä pienten pankkien valvonnasta.

Miten valvontatyötä käytännössä tehdään?

Käytännön valvontatyötä merkittävien pankkien osalta tehdään EKP:n edustajista ja kansallisen valvojan edustajista koostuvissa valvontaryhmissä. Ryhmät mm. suunnittelevat tarkastuksia, hoitavat suurelta osin jatkuvan valvonnan tehtävät ja valmistelevat valvontapäätöksiä. Kansallisilla valvojilla on valvontatyössä merkittävä rooli myös suoraan SSM:n valvonnassa olevien pankkien osalta.

Valvonnassa noudatetaan yhteisiä SSM:n valvontaperiaatteita

Mitä valvontaneuvosto tekee?

Valvontaneuvosto (Supervisory Board) toimii EKP:n yhteydessä ja vastaa kokonaisuutena EKP:n valvontatehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta Se laatii valvontakysymyksiä koskevat päätösehdotukset. EKP:n neuvosto vahvistaa päätökset.

Miten päätökset tehdään valvontaneuvostossa?

Valvontaneuvosto muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, kansallisten valvojien (19) edustajista ja neljästä EKP:n edustajasta. Valvonnasta päätettäessä kullakin jäsenellä on yksi ääni, kun taas sääntelyä ja yleistä ohjeistusta koskevissa kysymyksistä päätökset tehdään määräenemmistöllä (EU:n elinten määräenemmistösääntöjen mukaisesti)1.

Valvontaneuvoston kokoonpano

Voiko EKP:n valvontapäätöksiin hakea muutosta?

Päätöksestä voi tehdä uudelleenkäsittelypyynnön, joka osoitetaan EKP:n yhteyteen perustettavalle riippumattomalle oikaisulautakunnalle.

Oikaisulautakunnan kokoonpano

1) Suurimmilla jäsenmailla Saksalla, Ranskalla, Italialla ja Britannialla on 29 ääntä, Espanjalla ja Puolalla 27 jne. Suomella on 7 ääntä.

 

 

Lue lisää Euroopan keskuspankin verkkopalvelussa

Katso myös

23.5.2018

Finanssivalvonta – Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki – Puhelin 09 183 51   kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi  |  Vastuuvapaus  |  Tietoa palvelusta  
Verkkopalvelun teknisestä toimivuudesta vastaa Suomen Pankki, it-tuki(at)bof.fi.